Intiasta on Suomessa tullut synonyymi halvalle ja osaavalle työvoimalle ja korkealle kilpailukyvylle.
Yritysjohtajat jaksavat muistuttaa säännöllisin väliajoin suomalaisen työvoiman kalleudesta. Tuotantoa on jo siirretty halvemman kustannustason maihin, ja nyt pelätään, että yhä useampi korkeaa osaamista vaativa tehtävä kokee saman kohtalon.
Korkean osaamisen työn siirtymisestä Intiaan on omakohtaista kokemusta myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuulivoimaloihin keskittynyt Winwind sulki alkuvuodesta tehtaansa Iissä ja varastonsa Limingassa ja päätti keskittää pienten voimaloiden tuotantonsa Intiaan. Valtakunnan tasolla esimerkkejä on muitakin.
Synkistelyn keskellä pitäisi kaikesta huolimatta muistaa, että Suomen tavaravienti Intiaan on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kauppa on Suomelle selvästi ylijäämäistä. Aivan kaikkea ei sikäläisellä halpatyövoimalla tehdä meitä paremmin.
Suomalaisten pitäisi enemmän olla huolissaan siitä, valvommeko kaupallisia etujamme Intiassa tarpeeksi kuin murehtia sitä, että työpaikkoja siirtyy sinne.
Kiinnostus väestöltään jättimäistä Intiaa kohtaa näyttää olevan kerrassaan valtavaa.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kiinnitti hiljattain huomiota maailman mahtivaltioiden intoon kyläillä Delhissä.
Viimeksi kuluneiden puolentoista kuukauden aikana Intiassa ovat vierailleet ja yhteisiä julkilausumia maan hallituksen kanssa tehtailleet ainakin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, Kiinan pääministeri Wen Jiabao ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev. Korkeita vieraita on suorastaan jonoksi asti.
Sillä välin Intian pääministeri Manmohan Singh on ehtinyt vierailla Japanissa ja Saksassa. Siis vain parissa kuukaudessa on keskusteluja käyty maailman tärkeimpien talousmahtien korkeimpien edustajien kanssa.
Kun tietää, millainen valmistelu on moisten visiittien takana, voi päätellä Intian nousseen kehittyneen ja miksei kehittyvänkin maailman asialistan kärkeen.
Korkean tason vieraiden virta Intiaan on syytä laittaa korvan taakse myös Suomessa. Intian markkinoiden jakaminen on hyvässä vauhdissa.
Asiantuntijoiden mukaan vierailujen keskittyminen kuluvan vuoden loppuun saattaa olla osittain sattumaa, mutta se ei ole, että vierailujen sisältö on keskittynyt kauppaan ja talouteen.
Sitä Suomi ei ole uskaltanut vieläkään miettiä tarpeeksi, ovatko sen edustustot oikeissa paikoissa ja onko niiden miehitys oikein mitoitettu.
Ulkoministeriön pitäisi rohkeasti arvioida uudelleen, onko todellakin tarpeen pitää suurlähetystö esimerkiksi jokaisessa Baltian maassa, Pohjois-Afrikassa tai Luxemburgissa, kun taloudelliset mahdollisuudet ovat sellaisissa maissa kuin Intia, Brasilia tai Kiina.
Intian kaltaisten kehittyvien maiden suurin uhka Suomelle tulee siitä, ettemme ole tarpeeksi perillä niiden tilanteesta ja mahdollisuuksista.