Nuori mies harjoittelee Oulussa menestyäkseen Intian joukkueessa ammattitaidon MM-kisoissa.
Intialainen Himanshu Vohra tervehtii vieraita OSAOn Kaukovainion yksikön kellarissa sujuvalla suomella.
19-vuotias Vohra on kotoisin Punjabin osavaltiosta, Luoteis-Intiasta, missä opiskelee yhdyskuntatekniikkaa. Hän harjoittelee Suomessa muutaman viikon putkiasennusta tähtäimenään saada paikka Intian maajoukkueessa ammattitaidon MM-kisoissa, jotka pidetään elokuussa Venäjällä.
– Haluan edustaa maatani hyvällä esityksellä ja voittaa kisat, Vohra sanoo.
Vohraa valmentaa OSAOssa Sauli Jaara, joka kävi Intiassa viikon ajan valmentamassa kahta kilpailijaa maan kansallisiin mestaruuskisoihin. Vohra menestyi hyvin ja voitti tuolloin Intian mestaruuden.
MM-karsintojen lähestyessä Vohran oppilaitos otti yhteyttä OSAOon ja kysyi mahdollisuudesta lähettää oppilaansa valmennukseen.
– Menestyäkseni minun täytyy oppia uusia asioita, ja olen iloinen, että yliopistoni antoi tällaisen mahdollisuuden.
Jaaran mukaan on yleisempää, että opettaja käy valmentamassa kilpailijoita ulkomailla kuin että ulkomainen kilpailija lähtisi toiseen maahan valmennukseen.
Suomalaisvalmennuksessa Vohra on saanut oppia, että putket eivät ole kaikkialla samanlaisia.
Intiassa kaikki tehdään muovista, mutta Suomessa käytetään myös kuparia ja ruostumatonta terästä.
– Intiassa ei ole kylmä, joten siellä ei ole lämmitysputkia. Materiaaleissa on isoja eroja, Vohra sanoo.
Vaikka työtapa Suomessa ja Intiassa on sama, on työkaluissa eroavaisuuksia.
Myös koulutuksissa on eroja. Intiassa ammattiopisto on yliopiston sisällä, eikä käytännön opiskelua ole niin paljon kuin Suomessa.
– Paitsi putkista, olen myös oppinut kurinalaisuutta ja työskentelyalueen siisteydestä, hän kertoo.
Vohra on harjoitellut osan ajasta Jaaran valmentaman suomalaiskilpailijan kanssa. Muutamia muitakin kielen perusasioita on ehtinyt tarttua kuin tervehdys. Esimerkiksi kiittäminen luonnistuu suomeksi.
Vohra opiskelee yhdyskuntatekniikkaa kolmatta vuotta ja lähti alalle arkkitehtisetänsä innoittamana.
– Myöhemmin haluaisin työskennellä rakennusinsinöörinä ja valvoa työmaita, hän kertoo.
Kun Vohra tammikuun lopulla saapui Suomeen, hän tuli keskelle 30 asteen pakkasia. Aluksi hän oli Jyväskylässä seuraamassa Taitaja-kilpailun semifinaaleja ja suoritti myös kilpailutehtävän itse.
Suomessa Vohraa ovat ihastuttaneet lumen määrä, ihmisten kohteliaisuus ja puhtaus.
– Ja se, että ihmiset liikkuvat täällä paljon. En ole koskaan kävellyt niin paljon kuin täällä. Eikä Intiassa kukaan mene kymmentä kilometriä pyörällä. Kahdensadan metrin matkatkin ajetaan moottoripyörällä, Vohra nauraa.
Oulun ja Jyväskylän lisäksi Vohra on päässyt tutustumaan myös naapurimaahan ainakin Haaparannan verran.
Vapaa-ajallaan hän on käynyt esimerkiksi tutustumassa Tietomaahan. Kotona Intiassa hän puolestaan harrastaa tietotekniikkaa, pelaa kavereidensa kanssa sulkapalloa sekä soittaa huuliharppua.
– Olen vasta alkanut opetella, mutta rakastan sitä, hän sanoo.
Vohra sanoo haaveilleensa työskentelystä ulkomailla, mutta ei usko saavansa lupaa siihen vanhemmiltaan.
Suomessa hän sen sijaan aikoo varmuudella vierailla toistekin.
– Olen kuullut, että täällä kannattaisi käydä myös keväällä tai syksyllä. Ja Helsingin haluaisin ehdottomasti nähdä. Olen kuullut siitä paljon, hän sanoo.