Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) arvioi, että nimenomaan suomalaisilla informaatioteknologian alan yrityksillä on hyviä vienti- ja tuotantomahdollisuuksia Intiassa.
Lehtomäki tapasi Intian kommunikaatio- ja informaatioteknologiaministerin Shri Dayanidhi Maranin viime perjantaina vienninedistämismatkallaan, joka päättyy maanantai-iltana New Delhissä.
"Kävimme ministeri Maranin kanssa alustavia keskusteluita Intian kehityksestä kohti tietoyhteiskuntaa. Intiahan on maa josta löytyy hyvin modernia tietotekniikkaa, mutta myös kyliä, joissa ei ole koskaan kuultu puhelimen pirinääkään", arvioi Lehtomäki ministeritason keskustelujaan maanantain lehdistötapaamisessa.
Lehtomäen mukaan Intia tekee pian päätöksiä maan taajuuspolitiikasta ja siitä, miten Intia jakaa kolmannen sukupolven matkaviestinluvat eli umts-luvat. Pohdittavana on, rakennetaanko järjestelmä Euroopassa käytetyn gsm-järjestelmän pohjalta vai amerikkalaisen cdma-järjestelmän varaan.
Kansainvälinen teletoimintajärjestö IPU on suosittanut, että maailmaan maat valitsisivat standardeista sen, mikä palvelee parhaiten kaikkia maailman kännykän käyttäjiä. Umts (Universal mobile technology system) on juuri tällainen standardi.
Kehitysyhteistyörahoja tarkoitus nostaa
Lehtomäen mukaan Intia pohtii myös linjauksiaan laajakaistapolitiikassa. Yli miljardin asukaan maassa laajakaistan vetäminen jokaiseen kotiin on mahdottomuus. Mitkä ovat ne osavaltiot tai keskukset, joihin laajakaistat rakennetaan, on vielä avoinna.
Suomalaisen Nextrom Oy:n Aasian myyntijohtaja Mikko Saikkonen kertoo, että suomalaisilla valokaapeleilla ja -koneilla on hyvät vientinäkymät Intiaan. Hän sanoo, että tällä hetkellä kaikki Intiassa vedetyt valokaapelit ovat Nextromin tai sen toimittamilla koneilla valmistettuja.
Sveitsissä kotipaikkaansa pitävä Nextrom Holding, josta Nokia omistaa vielä 86 prosenttia, on siirtymässä yrityskaupalla kokonaan itävaltalaisen perheyhtiön Knill Gruppen omistukseen. Tähän saakka Knill on kilpaillut Nextromin kanssa valokaapelikoneiden valmistuksessa, mutta kaupan myötä se poistuu ja yhtiöstä tulee yksi maailman johtavista alallaan.
Lehtomäki kertoo, että hän pyrkii korottamaan kehitysyhteistyörahoja maaliskuussa alkavissa hallituksen ensi vuoden budjettia koskevissa kehysneuvotteluissa.
"Suomessa on viime aikoina käyty myönteistä keskustelua kehitysyhteistyöstä. Se on järkyttävän tsunamin myönteinen puoli. Nyt näyttää hyvin mahdolliselta, että kehitysyhteistyömäärärahat nousevat julkisen keskustelun ansiosta."
Lehtomäki vahvistaa ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) arvion, että Suomi antaa lisäapua Sri Lankaan ja muille Aasian katastrofista kärsineille maille.
"Meillä on hallituksen johtavien ministereiden yksimielinen päätös, että lisäbudjetissa annamme lisää kahdeksan miljoonaa euroa humanitääriseen apuun. Yhteensä humanitääriseen apuun hallitus on varannut 20 miljoonaa euroa", kertoo Lehtomäki.
Tsunamista kärsineiden maiden jälleenrakennukseen on varattu lisäksi 30 miljoonaa euroa.
"Vaikka tsunami on tehdyt hirvittävää jälkeä, pitää meidän muistaa, että hätää on myös muualla maapallolla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: Suomen mahdollisuudet auttaa ovat kuitenkin rajalliset, siksi apua on pakko myös kohdentaa", hän painottaa.