Intiasta on viime vuosina kuulunut monia hyviä uutisia: teknologinen kehitys harppoo eteenpäin, koulutus kohentuu ja osa kansasta on päässyt kiinni parempaan elämään.
Maailman suurimmalla demokratialla on kuitenkin synkät puolensa, joista yksi purskahti pintaan viime kuussa: Intiassa on hengenvaarallista olla nainen. Tämä tuli todistetuksi, kun delhiläinen naisopiskelija kuoli joukkoraiskauksessa saamiinsa vammoihin.
Tapahtuma näyttää nyt Intiassa murtaneen keskustelun padot. Sadattuhannet kansalaiset ovat lähteneet liikkeelle vaatien raiskauksille loppua ja naisille turvallisempaa elämää.
Intian johtavat poliitikot, etunenässä pääministeri Manmohan Singh, ovat jo luvanneet tiukempia lakeja naisten turvallisuuden kohentamiseksi. Valitettavasti on kovin epävarmaa, kuinka nopeasti asiat arjessa muuttuvat. Kyse on syvällä olevista asenteista, joita ei hetkessä muuteta.
Moni raiskaus jää nyt tutkimatta, koska poliisit voi maksaa toimettomiksi. Raiskausten oikeuskäsittely tapaa niinikään olla hidasta. Sovitteluratkaisuksi voidaan esittää, että raiskauksen uhri menisi naimisiin raiskaajan kanssa.
Se, että Intiassa naiset ovat voineet nousta politiikan huipulle, ei muuta mustaa kokonaiskuvaa. Naisten elämän vaarat alkavat jo sikiövaiheessa. Moni tulee abortoiduksi sukupuolensa takia. Intian väestötilastoissa näkyy naisten vajaus, koska heitä ”katoaa” eri elämänvaiheissa.
Ei ole mitään yllättävää, että G20-maissa tehdyssä tutkimuksessa Intia todettiin naisille kaikkein huonoimmaksi maaksi. Naisopiskelijan surmasta lähtenyt keskustelun aalto toivottavasti muuttaa tilannetta edes hitusen paremmaksi.