Voice of India -iltaa vietettiin
Oulussa kulttuuritalo Valveella
tiistaina 13.1.
Valot himmenevät kulttuuritalo Valveen isossa salissa, ja intialainen musiikki alkaa soida. Värikkääseen ja koristeelliseen intialaiseen asusteeseen pukeutunut nainen aloittaa tanssinsa.
Klassisessa intialaisessa tanssityylissä kuchipudissa käsien asennot kertovat tarinaa, ilmeikkäät kasvot ilmaisevat tunteita ja jalat polkevat rytmiä. Tanssi poikkeaa melko lailla länsimaisesta perinteestä.
Tanssi- ja musiikkikonsertti Voice of India koostuu kahdesta osasta. Esityksen jälkimmäisellä puoliskolla ääneen pääsee yhdeksänhenkinen yhtye, jonka puuhamiehenä on paremmin The Rasmus -yhtyeen riveistä tuttu Eero Heinonen.
Tällä kertaa Heinonen soittaa tutun bassonsa lisäksi käsirumpua ja tamburaa sekä laulaa. Rajalaksmi-nimellä esiintyvä kuchipudi-tanssija on hänen australialainen vaimonsa Jessica.
Heinonen tunnustaa, että Ouluun saapuneella monikansallisella kokoonpanolla ei ole aiemmin juuri keikkailtu. Ohjelmistossa on toki kaikille tuttuja biisejä, mutta vielä soundcheckissä niiden sovituksia hiottiin uusiksi.
"Olemme esittäneet tätä samalla konseptilla Helsingissä ja Jyväskylässä. Touhu tuntui sen verran hauskalta, että ajattelimme järjestää samanlaisen illan myös Ouluun. Ainakin näin pitkälle olemme päässeet", Heinonen sanoo.
Heinosen Intia-innostus on perua Sahaja Yoga -meditaatiosta, jota hän on harrastanut jo toistakymmentä vuotta. Samoissa meditaatioympyröissä hän on tutustunut muihin bändin jäseniin.
"Muutama tuttavani oli menossa Intiaan jouluna 1999, niinpä päätin lähteä mukaan. Siellä oli festivaali, joka liittyi siihen Sahaja Yoga -meditaatioon. Se oli aivan valloittava reissu", Heinonen kertoo.
Lentomatka kirgisialaisen lentoyhtiön siivillä Moskovasta Bishkekin kautta Delhiin oli myös varsin eksoottinen elämys. Lentoyhtiön kone ei todellakaan ollut moderneimmasta eikä turvallisimmasta päästä.
"Meistä kahdeksasta puolet joutui jäämään Kirgisiaan yhdeksi päiväksi, koska lentoyhtiöllä ei ollut varaa polttoaineeseen. He odottelivat, että saisivat myytyä sen verran lippuja, että saisivat ostettua polttoainetta ja lentokoneen Intiaan", Heinonen kertaa.
"Mutta oli todella hieno kokemus olla Intiassa. Maa tuntui täysin erilaiselta kuin Suomi, ja nimenomaan hyvällä tavalla. Olen käynyt siellä sen jälkeen kolme tai neljä kertaa."
Meditointi on keskeinen osa Heinosen elämää. Hän hakeutuu puhtaan tietoisuuden tilaan päivittäin, myös The Rasmuksen kiertueilla.
"Siellä tietysti saattaa olla vaikeaa löytää paikkaa, jossa voi hiljentyä itsekseen. Silloin voi mennä vaikka johonkin kivaan puistoon."
Vuosien varrella Heinonen on myös tutustunut intialaiseen musiikkiin ja hankkinut sikäläisiä instrumentteja.
"Kovin tarkkaan en ole intialaiseen teoriaan ja tekniikkaan perehtynyt, mutta oululaislähtöinen huilistimme Antti Vahteri on kuunnellut paljon levyjä ja opetellut soittamaan ihan kunnolla. Itse soitan tässä lähinnä käsirumpua ja tamburaa, ja osaan soittaa niitä välttävästi. Olen kuitenkin enemmän rockmuusikko", hän tunnustaa.
Jos rockmusiikki on Heinosen varsinaista työtä, intialaisessa kulttuurissa yhdistyvät sekä harrastus että elämäntapa. Lauluja lauletaan kotona lasten kanssa, Jessican kautta myös intialainen tanssi on tullut tutuksi.
"Vaimo tuntee aika paljon intialaisia ruokalajeja, ja niitä syödään kotona aina välillä, ei kuitenkaan liian kanssa", Heinonen selvittää.
"Olen minä Bollywood-leffojakin katsellut, mutta olen enemmän kiinnostunut taiteellisesti kunnianhimoisista elokuvista. Bollywood on sinällään pelkkää viihdettä."