In­ter­su­ku­puo­li­sia lei­ka­taan surutta

Joskus ilosanoma synnytyssalissa katkeaa hiljaisuuteen: "Onneksi olkoon, saitte..." Niin minkä? Pari kertaa vuodessa saattaa Oulussakin käydä niin, ettei sukupuoli selviä rutiinivilkaisulla.

"Lapsella on oikeus koskemattomuuteen, oikeus olla sellainen kuin hän on”, sanoo Mika Venhola.
"Lapsella on oikeus koskemattomuuteen, oikeus olla sellainen kuin hän on”, sanoo Mika Venhola.

Joskus ilosanoma synnytyssalissa katkeaa hiljaisuuteen: "Onneksi olkoon, saitte..." Niin minkä?

Pari kertaa vuodessa saattaa Oulussakin käydä niin, ettei sukupuoli selviä rutiinivilkaisulla. Tuolloin voi kyseessä olla intersukupuolinen ihminen, kertoo kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola Oulun yliopistollisesta sairaalasta. "Intersukupuolisten ihmisoikeudelliset näkökohdat pitää turvata niin vauvana kuin aikuisena," hän vetoaa.

Vaikka lasten oikeudet on Suomessa vahvistettu monissa papereissa, intersukupuolisiksi arvioitujen (is) vauvojen oikeudet eivät lääketieteen nimissä toteudu.

"Suomessa on laki, joka kieltää naisten ympärileikkaamisen. Osa intersukupuolisiin tyttövauvoihin kohdistuvista toimenpiteistä on aivan identtisiä. Klitoriksen typistykset tai häpyhuulten leikkaukset vastaavat ympärileikkausta", Venhola hälyttää.

Venhola ei itse suostu muokkaamaan pikkulapsen sukupuolielimiä pelkästään kosmeettisista syistä. "On mahdollista ja korkea aika monipuolistaa vaihtoehtoja (lääkärien) repertuaarissa", hän vaatii. Samalla hän torjuu sen, että lapsia parannellaan epämääräisten sukupuolistandardien mukaisiksi.

Tapauksista ei Suomessa kerätä tilastoja, mutta Venholan valistuneen arvauksen mukaan vuosittain syntyy 6-8 intersukupuolista: "Maksimissaan 10", hän totesi äskettäin leikkausosaston sairaanhoitajien valtakunnallisilla opintopäivillä Oulussa.

Ristivetoa lääkärikunnassa

Venhola tarttuu kirurgin veitseen vain, kun lapsen terveys sitä vaatii. Selkeä kanta muotoutui jo "kisällinä" 2000-luvun alussa. Kun oppi-isä opetti leikkaamaan, "piti niellä omat ajatukset."

Suomessa is-vauvoja leikataan kosmeettisista syistä nykyään enää Helsingissä. Vaikka kyseessä ei ole sairaus vaan erilaisuus, lääkärit usein suosittelevat leikkausta. "Lääkärit ja vanhemmat hoitavat omaa ahdistustaan", Venhola kritisoi.

Venholan mukaan leikkauspäätös ei juuri vaadi edes painostusta: "Vanhemmat ovat ilahtuneita, kun lääkärit ovat keksineet, mistä on kyse ja tarjoavat jonkinlaista apua."

Is-vauvojen kohteluun pitäisi mahdollisesti puuttua viranomaisten kautta. Venhola toivoo kuitenkin tuovansa keskustelun avulla muutoksen alansa toimintatapoihin.

Noin kymmenen asiaan vihkiytyneen lääkärin päätä ei tosin hetkessä käännetä. "Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta vauhti ei ole huimaava."

Sukupuolta ei voi kasvattaa

Kosmeettisia leikkauksia voidaan tehdä missä iässä tahansa, Venhola perustelee. Siksi olisi odotettava niin kauan, että intersukupuolinen pystyy itse määrittämään sukupuolisen identiteettinsä. "Aivot ovat tärkein sukupuolielin", Venhola painottaa kypsää ratkaisua.

Kasvatuksen olisikin oltava sellaista, että intersukupuolinen lapsi voisi löytää oman identiteettinsä.

Alan tutkimuksia on vähän, joten Venhola luottaakin siihen, että jatkossa yksittäisten ihmisten tarinoiden painoarvo lisääntyy. "Aika äänekäs joukko on tyytymätön leikkaukseen", hän viittaa myös kansainvälisiin kokemuksiin.

Paljon kertoo sekin, että vain harva kirurgilta lapsena säästynyt intersukupuolinen haluaa aikuisena leikkauksen.

Venhola on antanut intersukupuolisuudelle kasvot, jotta edes tiedostaisimme ongelman. Suurimman avun intersukupuolisille toisi kuitenkin - toistaiseksi vielä olematon - vertaisryhmä. "Vertaistuki on korvaamatonta."