Matkapuhelimiin siirtyminen on nostanut yritysten puhelukustannukset pilviin, kun yhä useammin yrityksen sisäisetkin puhelut soitetaan kännykällä. Kansainvälistymisen johdosta myös ulkomaanpuheluista tulee merkittäviä kustannuksia.
Niinpä yrityksissä ja organisaatioissa harkitaan siirtymistä VoIP (Voice over IP) -teknologiaan, jossa puhe pakataan tiedostopaketteihin ja siirretään olemassa olevissa tietoverkoissa normaalin IP (Internet Protocol) -dataliikenteen mukana. Tällä hetkellä tekniikka on vielä lähinnä yrityskäytössä, mutta tulevaisuudessa tietoliikenneoperaattorit ryhtyvät tarjoamaan kuluttajien adsl-liittymiä käyttäviä nettipuheluita.
Nykyisissä VoIP-ratkaisussa puhelimena toimii joko verkkoon liitetty tietokone, jossa siihen liitetty Headset-luuri ja SoftPhone-ohjelma toimivat virtuaalipuhelimena, tai tietoverkkoon kytketty IP-puhelin. Varsinainen puhelu soitetaan aivan normaalisti käytössä oleviin puhelinnumeroihin.
VoIP-puhelinjärjestelmä on joustava, sillä se soveltuu yritysratkaisuihin, joissa on 20-50 000 puhelinta. Jo nyt Etelä-Suomen ruotsinkieliset oppilaitokset ovat muun muassa rakentaneet VoIP-ratkaisun, joka vähensi puhelinkustannuksia jopa 90 prosenttia. TietoEnatorin Visual Systems -tulosyksikössä säästöt ovat olleet puolestaan yli 30 prosenttia.
Oulun Tietotekniikan atk-päällikkön Seppo A. Pyykön mukaan VoIP-teknologia on ollut tähän saakka melko kallista ja kypsymätöntä. Tilanne on kuitenkin muuttunut viimeisen vuoden aikana.
"Ensivaiheessa VoIP-teknologia otetaan käyttöön Oulu-Koilismaan alueellisessa pelastuskeskuksessa, joka toimii 18 kunnan alueella Hailuodosta Kuusamoon. Tämän jälkeen VoIP-teknologia laajentuu kaupungin sisälle niin, että vuonna 2005-2006 valtaosa Oulun kaupungin yli 4000 puhelimesta on VoIP-puhelimia", arvioi Pyykkö.
VoIP-puhelut ovat teoriassa lähes ilmaisia, sillä pienet tiedostopaketit eivät kuormita juuri lainkaan laajaakaan yritysverkkoa. Todellisuudessa VoIP-ratkaisun palvelinten, muiden laitteiden ja ohjelmistojen takaisinmaksuaika on laitevalmistaja Ciscon mukaan keskimäärin 16-18 kuukautta.
Ilman puhelinkustannuksia VoIP-käyttäjäkään ei yleensä selviä, sillä kustannuksia syntyy niistä osista liikennettä, kun VoIP-puhelu siirretään yhdyskäytävän kautta tavalliseen puhelinverkkoon. Suomalainen yritys voi siis soittaa esimerkiksi kansainväliselle asiakkaalle niin, että puhelu menee tietoverkkoa pitkin yrityksen Saksan, Kiinan tai USA:n toimipisteeseen, josta se etenee paikallispuheluna asiakkaalle.
"Suomessa noin 200 yritystä on ottanut vuoden aikana käyttöön VoIP-teknologian, joka on jo laadullisesti samalla tasolla kuin perinteinen puhelinverkko. Esteet teknologian leviämisessä ovat lähinnä asenteissa, sillä yrityksissä on puhelinjärjestelmäasiantuntijoita, jotka tuntevat itsensä ehkä uhatuiksi, kun datakaveri tulee sanomaan mitä tehdään. Toisaalta Ciscon VoIP-myynnin kasvu on jo noin 100 prosenttia", sanoo Cisco Systems Finlandin tietoliikenneasiantuntija Jukka Nurmi.
Ciscolla on noin 55 prosentin markkinaosuus VoIP-puhelimista, joita se on myynyt maailmanlaajuisesti yli 2 miljoonaa. Suomessa VoIPin käyttöön ovat siirtyneet ainakin osittain muun muassa Viestintävirasto, Tallink ja Radiolinja.
"Säästöt ovat olleet tähän saakka merkittävin syy siirtyä VoIP-järjestelmiin. Nyt aletaan hakea lisäarvoa palveluista ja sovelluksista, joita järjestelmiin liitetään. IP-järjestelmissä on avoin sovellusrajapinta ja puhelimissa esimerkiksi parhaimmillaan värinäyttö ja xml-selain, joten niillä voidaan hakea tietoja puhelinluettelosta tai lukea uutisia", sanoo johtaja Urpo Kujala Cygate Oy:stä, jonka VoIP-seminaari keräsi Ouluun noin 70 kiinnostunutta. Tämä kertoo omalta osaltaan oululaisten kasvaneesta kiinnostuksesta VoIP-ratkaisuja kohtaan.