Nopea silmäys internetin avoimille keskustelu- ja videopalstoille osoittaa, että herjaavaa kielenkäyttöä esiintyy runsaasti.
Internetissä tapahtuvat kunnianloukkaukset ovat arkipäiväisiä, mutta ne menevät harvemmin oikeuteen asti. Usein sivustojen ylläpitäjät puuttuvat räikeimpiin tapauksiin ja poistavat loukkaavan materiaalin netistä.
Apulaispoliisipäällikkö Taisto Isokankaan mukaan ilmoituksia kunnianloukkauksista tulee hyvin vähän Oulun poliisille.
"Kaikki ilmoitukset otetaan vastaan, mutta viime kädessä poliisi arvioi onko syytä epäillä rikosta vai ei. Kynnys ilmoitusten tekemiseen näyttäisi olevan melko korkea, mikä sinällään on hyvä asia. Jokaisen loukkaavaksi koetun kirjoituksen tutkiminen rikoksena olisikin melko mahdotonta", Isokangas toteaa.
Pääministerin naisystävänäkin tunnetun Susan Kurosen tekemä tutkintapyyntö häntä koskevasta kirjoittelusta internetin keskustelupalstoilla ja lieksalaisen opettajan rangaistusvaatimukset YouTubessa julkaistusta lauluvideosta ovat jälleen herättäneet keskustelun internetissä tapahtuvista kunnianloukkauksista.
Kurosen tapauksessa poliisi on saanut luvat herjaavien viestien kirjoittajien jäljittämiseen.
Lieksan tapauksessa lehtori vaatii koulupojalle kunnianloukkauksesta rangaistusta. 15-vuotias oppilas laittoi opettajan lauluesityksen videoleikkeenä internetin YouTube-sivustolle.
Oppilas oli maininnut sivustolla opettajan nimen ja kertonut videon esittävän hullua, joka laulaa mielisairaalassa karaokea.
Pelisäännöt hakusessa
Vastuu kunnianloukkauksesta on luonnollisesti ensisijaisesti loukkaavan viestin lähettäjällä, mutta myös sivuston ylläpitäjä voi joutua vastuuseen tulevaisuudessa.
Jokin aika sitten valtionsyyttäjä Mika Illman väläytti Sunnuntaisuomalaisessa ajatuksen nettikeskustelujen seurannan lisäämisestä.
Illmanin ajatuksena oli, että keskustelupalstojen ylläpitäjät velvoitettaisiin käyttämään valvojia ja sivustojen ylläpitäjiä voitaisiin rangaista valvonnan puutteesta.
Julkisen sanan neuvosto on antanut oman lausuntonsa koskien verkkokeskusteluita. Neuvosto suosittaa, että tiedotusvälineiden verkkokeskusteluihin sovelletaan ennakkomoderointia eli puheenvuorot tarkistetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Julkisen sanan neuvoston lausunto koskee ensisijaisesti tiedotusvälineiden ylläpitämiä verkkokeskusteluja.
Sanomalehtien suhtautuminen moderointiin on kahtia jakautunutta. Osa lehdistä tarkistaa viestit ennen ja osa jälkeen julkaisemisen. Sanomalehti Kalevan keskustelupalstalle saapuvat viestit tarkastetaan aina ennen julkaisua. Puheenvuorojen ennakkotarkastamisella pyritään pitämään keskustelun tasoa yllä sekä karsimaan pois pahimmat ylilyönnit Juttutuvasta.
Tiedotusvälineiden ylläpitämien keskustelupalstojen lisäksi internet on pullollaan erilaisia foorumeja, joissa ihmiset voivat julkaista viestejä tai muuta materiaalia. Näiden kaikkien ennakkomoderointi on mahdottomuus. Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen toteaa omassa henkilökohtaisessa blogissaan, että ennakkomoderointiaate edellyttää Stasin kokoista virasto.