Internet on useimmille suomalaisillekin arkipäivää. Kaiken aikaa se leviää myös kehitysmaihin. Internet toimii teknisesti varsin hyvin. Mutta mitä tapahtuu, jos internetiin alkaa liittyä yhä suurempia turvallisuusriskejä eri maissa? Miten valtiot voivat sopia turvallisuusriskien hallinnasta? Ainakaan vielä maailmassa ei ole foorumia, jossa valtiot voivat keskustella näistä ongelmista.
Tähän pulmaan yritetään kiivaasti löytää ratkaisua kaksiosaisessa tietoyhteiskuntahuippukokouksessa WSIS:ssa. Genevessä toissa vuoden joulukuussa järjestetyssä ensimmäisessä kokousosiossa internetin hallinto-ongelman ratkaisua ei päästy edes kunnolla aloittamaan. Ratkaisu pyritään löytämään marraskuussa Tunisian pääkaupungissa Tunisissa pidettävässä toisessa kokousosiossa.
Nykyisin internetin hallinto on Yhdysvalloissa vuonna 1998 perustetun voittoa tavoittelemattoman ICANN-yhtiön hallussa. Se vastaa internetin teknisestä järjestelmästä ja nimihallinnosta. ICANN:lla on 13 juuripalvelinta, ja niistä yhdeksän on Yhdysvalloissa. ICANN:lla on hallintoneuvosto, mutta esimerkiksi mahtimaa Kiina ei ole siinä mukana.
YK:n pääsihteerin asettama työryhmä laatii parhaillaan ehdotusta, jonka pohjalta asiassa voitaisiin edetä. WSIS:n valmistelukomitea pui tulevaa ehdotusta syyskuussa.
Koko asiaan sisältyy kuitenkin vielä runsaasti ongelmia. Neuvotteluissa ei ole toistaiseksi päästy yksimielisyytteen edes internetin käsitteestä. Mukana on myös monenmoisia mm. kauppapoliittisia ja tekijänoikeudellisia pulmia.
"Taistelu
internetistä"
Jotkut kolmannen maailman maista Brasilian ja Kiinan johdolla haluaisivat perustaa YK:lle oman järjestön internetin hallintoa varten. Mm. Yhdysvallat ja EU ovat sillä kannalla, että toimintaa pitää kehittää nykyiseltä pohjalta.
Kiinan ohella monet muutkin vastustavat sitä, että internet on vahvasti Yhdysvaltojen peukalon alla. Yksinkertaistettuna kyseessä on siis "globaali taistelu internetistä". Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta ennustaa, mikä on tuloksena tästä taistelusta.
Internet ei ole suinkaan ainoa ongelma, joka varjostaa tulevan kokouksen onnistumista. Genevessä saatiin aikaiseksi jossain määrin ympäripyöreä julistus ihmiskeskeisen tietoyhteiskunnan luomisesta. Yhteisenä näkemyksenä oli, että tietoyhteiskunnan olennainen perusta on YK:n ihmisoikeuksien julistukseen perustuva mielipiteen- ja sananvapaus.
Nyt joissain maissa on virinnyt halua lieventää tietoyhteiskunnan periaatteiden yhteyttä ihmisoikeuksiin. Silloin samasta kokonaisuudesta syntyisivät kahdet periaatteet. Valtaosa WSIS:ssa mukana olevista maista vastustaa kuitenkin tämmöistä kehitystä.
Tietoyhteydet
kaikkien saataville
Geneven julistuksessa korostetaan, että tieto- ja viestintäyhteydet tulisi saada ainakin välillisesti kaikkien saataville. Tietoyhteiskuntahuippukokouksen tavoitteena on siten osallistua YK:n asettamien vuosituhannen kehitystavoitteiden täyttämiseen. Taustalla on ajatus, että tietoyhteiskunta antaa uusia välineitä köyhyyden vähentämiseen, koulutukseen, terveydenhoitoon jne. sekä parantaa elämän laatua.
Julistuksen lisäksi Genevessä hyväksyttiin myös iso joukko poliittisesti mutta ei oikeudellisesti sitovia suosituksia. Suositusten laadinnassa suomalaisvirkamiehet olivat pääosassa.
WSIS:ssa tietoyhteiskuntaa käsittelevät asiat on nostettu YK:ssa korkeimmalle poliittiselle tasolle. Genevessä mukana oli korkeinta poliittista johtoa etenkin kehitysmaista. OECD-maiden edustus oli kuitenkin melko köykäinen. Poikkeuksena oli Suomi: Suomen puheenvuoron kokouksessa esitti presidentti Tarja Halonen.