Suurten kaupunkien asukkailla on nykyisin valittavanaan toinen toistaan nopeampia ja halvempia internet-liittymiä. Samaan aikaan monilla haja-asutusalueilla on vain yksi vaihtoehto: vanhanaikainen modeemiyhteys, joka on hidas ja kallis.
Kun laajakaistan saa suurissa kaupungeissa jo 20 eurolla kuukaudessa, niin vastaavalla tavalla rajattomasti käytössä oleva modeemiyhteys maksaa Soneran hinnastossa peräti 49 euroa kuukaudessa. Tähän tosin sisältyy myös lankapuhelimen kuukausimaksu.
Kuluttajavirastoon tulee nettiyhteyksien hinnoittelusta yhteydenottoja tasaisin väliajoin. Erikoissuunnittelija Ari Luukisen mukaan kyselyitä tulee erityisesti Lapin läänistä.
"Ihmiset kysyvät, että miten tämä voi olla mahdollista. Valitettavasti on laillista pitää eri hintoja eri alueilla. Puhelinmodeemin käyttäjien lisäksi tilanteen kokevat epätasa-arvoiseksi myös ne laajakaistan käyttäjät, joiden alueella kilpailun puute pitää hinnat kalliina", Luukinen kertoo.
Syrjäseudut eivät
kiinnosta operaattoreita
Kansallisen laajakaistatyöryhmän sihteeri Tatu Tuominen liikenne- ja viestintäministeriöstä selittää, että millään operaattorilla ei ole yksinoikeutta internet-yhteyksien tarjoamiseen jollain tietyllä seudulla. Yhtiöt vain eivät ole kiinnostuneet harvaan asutuista seuduista.
"Lainsäädäntö mahdollistaa kilpailun, mutta jos kilpailua ei ole, niin minkä sille mahtaa. NMT450-verkon taajuudelle pian rakennettavan langattoman verkon pitäisi kuitenkin poistaa tämä ongelma", Tuominen sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriön ajatus on, että NMT450-taajuudelle toimiluvan saava yhtiö aloittaisi laajakaistatasoisen verkon rakentamisen normaalista poikkeavassa järjestyksessä - haja-asutusalueilta kaupunkeihin päin.
Puhelinmodeemin varassa olevat netinkäyttäjät ovat pääosin Soneran asiakkaita.
"Ymmärrän, että se kiukuttaa syrjäkylillä, kun kaupungeissa on paremmat yhteydet. Ongelma on siinä, että suuret asukaskeskittymät kiinnostavat kaikkia kilpailijoita, mutta äärialueilla verkkoja ei ole juuri muilla kuin meillä", Telia-Soneran Pohjois-Suomen aluepäällikkö Kari Vanhala huomauttaa.
Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta jo 95 prosenttia voisi halutessaan hankkia laajakaistaliittymän.
Loput asuvat alueilla, joilla vanhanaikainen puhelinmodeemi on ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi Lapissa laajakaistaverkkojen ulkopuolella asuu 15-17 prosenttia kotitalouksista.
Kaikki eivät tarvitse
laajakaistaa
Kaikista maan kotitalouksista 56 prosentilla on jonkinlainen internet-yhteys. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että laajakaista on vain 33 prosentilla kotitalouksista.
"Tärkeä kysymys on, miksi ne, joilla olisi mahdollisuus laajakaistaan, eivät ole siihen vaihtaneet", liikenne- ja viestintäministeriön Tatu Tuominen pohtii.
"Vastaus on mielestäni se, että kaikki ihmiset eivät tarvitse nopeaa nettiyhteyttä. Siellä ei ole sisältöjä, joita ihmiset kokisivat tarpeellisiksi", Tuominen arvelee.