Internetin toinen aalto, web 2.0, leviää kohisten sähköisiin sanomalehtiin. Web 2.0 tarkoittaa yksinkertaistetusti tiedon vapaata jakamista tietoverkoissa, eli esimerkiksi blogeja, podcasteja, rss-tekniikkaa ja Wikipedian kaltaisia sivustoja. Yhä enemmän web 2.0 tarkoittaa myös tee-se-itse-journalismia.
Web 2.0:n mahdollisuuksia pohdittiin torstaina Minne menet Internet? -seminaarissa Tampereen yliopistolla.
"Yksi syy tiedon vapaan jakamisen kasvavaan suosioon on ihmisen halu ilmaista itseään. Verkko tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden siihen, että kaikki voivat tulla kuulluiksi. Toisaalta joku on sanonut, ettei koskaan ennen kukaan ole kirjoittanut näin harvoille", pohtii Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion johtaja Jarmo Viteli.
Hänen mukaansa ihmiset kokevat saavansa selvää hyötyä verkostoitumisestaan lukemattomien ihmisten kanssa eri puolilla maailmaa.
Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa ovat yleistymässä nettilehdet, joihin juttuja tekevät muut kuin ammattitoimittajat. Kuka tahansa voi tehdä journalismia suurelle yleisölle. Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen tutkijan Esa Sirkkusen mukaan tee-se-itse-toimittaminen ei ole lyönyt itseään kunnolla läpi Euroopassa, mutta joitakin virityksiä on ollut jo vuosia.
"Tampereella on toiminut vapaaehtoisten kaupunginosakirjeenvaihtajien Mansemedia, jonka ylläpito on lähipäivinä siirtymässä yliopistolta kaupungille. Suomen suurin vapaaehtoinen sisällöntuotanto on kuitenkin Kyyjärven kuntalaisten pyörittämällä verkkolehdellä NopolaNewsillä", Sirkkunen keroo.
Sirkkusen mukaan journalismin tulevaisuus on yhä enemmän tiedon vapaassa jakamisessa.
"Mediatalot ovat menossa siihen suuntaan, että yleisö yritetään saada mukaan sisällöntuotantoon."
Nettiyhteisöiltä t-paitoja ja elokuvia
Web 2.0:lla on myös taloudellisia ulottuvuuksia. Niin sanotussa crowd sourcingissa eli "joukkosorsauksessa" yritykset voivat esimerkiksi laittaa tutkimusongelmansa nettiin kenen tahansa ratkaistavaksi.
"Se asiantuntijataho, joka ratkaisee ongelman, saa työstä palkkion. Näin saadaan globaalit aivot käyttöön, ja kaikkien etu toteutuu", Jarmo Viteli sanoo.
Maailmalla nettityövoimaa on hyödyntänyt etenkin t-paita-yritys Threadless, jolla on ollut peräti 300 000 työläistä ympäri maailmaa. Suomalaisista joukkosorsausta ovat käyttäneet ainakin Star Wreck -elokuvan tekijät.
Tampereen seminaari oli internettutkimuksen alkusoitto syksylle.
"Käynnistämme elokuussa neljä isoa Tekesin ja yrityskumppanien rahoittamaa hanketta, joissa perehdytään vertaismedian ja internetin uuteen aaltoon, käyttäjäkeskeisen tutkimuksen kaupallistamiseen sekä pelisuunnitteluun", kertoo Viteli.
Tekesin rahoittamat hankkeet ovat nimeltään GameSpace, Parteco, INTACT ja Käyttäjäkeskeisen tutkimuksen kaupallistaminen. Hankkeissa on mukana yli kymmenen yritystä sekä tutkimusyksiköitä Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Teknillisestä korkeakoulusta. Partecossa yhteistyötä avataan myös Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.