Suomen joukkoviestintämarkkinoiden koko oli vuonna 2000 noin 21 miljardia markkaa. Edelliseen vuoteen verrattuna markkinat kasvoivat 4,8 prosenttia. Keskimääräistä nopeampaa kasvu oli sähköisessä viestinnässä.
Yksittäisistä joukkoviestintäsektoreista nopeimmin kasvoivat DVD-tallenteet sekä online- ja Internet-palvelut. Graafisessa viestinnässä eniten kasvoi kirjojen myynti.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen joukkoviestintä- ja kulttuuritilastoista.
Graafisen, sähköisen ja tallenneviestinnän osuudet koko joukkoviestinnästä säilyivät lähes ennallaan. Graafinen viestintä on edelleen mediamarkkinoiden suurin lohko, jonka osuus vuonna 2000 oli 15,1 miljardia markkaa eli noin 73 prosenttia.
Kirjojen myynti lisääntyi viime vuonna selvästi. Kirjoja myytiin noin 2,7 miljardilla markalla, mikä oli 7,5 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Päivälehtien tuotot kasvoivat noin 4 prosenttia, mutta harvemmin ilmestyvien lehtien myyntituotot laskivat ja ilmoitustuottojen osuus supistui. Sanomalehtien ilmoitus- ja myyntituottojen kokonaisvolyymi oli 6,4 miljardia markkaa eli noin 30 prosenttia joukkoviestinnän kokonaismarkkinoista.
Aikakauslehdistön liikevaihto oli noin 3,8 miljardia markkaa, mikä oli vajaat 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Internet-palvelut kasvoivat
Sähköisessä viestinnässä kasvu oli viime vuonna nopeinta online- ja Internet-palveluissa. Erityisesti perinteiset mediatalot pystyivät kasvattamaan verkkopalveluidensa liikevaihtoa.
Tosin selkeästi kannattavaan toimintaan niiden palveluista ylsivät vain harvat. Verkkopalveluiden myynnistä valtaosa tulee edelleen lähinnä ammattikäyttöön tarkoitetusta maksullisesta materiaalista.
Valtakunnallisen televisio- ja radiotoiminnan liikevaihto kasvoi noin 4 prosenttia. Kaupallisen televisiotoiminnan mainostulojen kasvu (4%) oli Suomen Gallup-Median mukaan selvästi hitaampaa kuin mediamainonnan keskimääräinen kasvu (7%).
Kaupallisten osavaltakunnallisten ja paikallisten radioiden tulot kasvoivat noin 6 prosenttia. Kaapelitelevisiotoiminnan tulot kasvoivat selvästi keskimääräistä nopeammin eli noin 9 prosenttia, vaikka kaapeliliittymien määrän kasvu oli varsin maltillista.
Dvi-tallenteiden myynti käynnistyi Suomessa varsinaisesti vuonna 1999. Myyntiluvut kolminkertaistuivat vuonna 2000. Voimakas myynnin kasvu ei kuitenkaan juuri heikentänyt videotallenteiden myyntilukuja. Video- ja DVD-tallenteiden yhteenlaskettu myynti kasvoi noin 10 prosenttia.
Elokuvateattereiden katsojamäärien kasvu sen sijaan pysähtyi ja elokuvateattereiden tuototkin jäivät suurin piirtein edellisen vuoden tasolle.
Äänitemyynti kasvoi noin 4 prosenttia. Piraattikopioiden levitys on edelleen merkittävin markkinoiden kasvua heikentävä tekijä.