Maailmassa on edelleen hyvyyttä ja epäitsekkyyttä. Osan siitä voi kaivaa esiin vaikkapa internetistä, tuosta verkkojen verkosta, joka hyvin usein tavataan nähdä lähinnä kaikenlaisen pahan sikiämisalustana.
Internet on nimittäin vaivihkaa synnyttänyt jättiläismäisen keskinäisen auttamisen verkoston. Sen avulla tavalliset ihmiset löytävät hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä milloin minkäkinlaisiin vastaan tuleviin kysymyksiin. Vapaaehtoisena avunantajana voi olla jonkin erityisalueen hyväntahtoinen huippuasiantuntija mutta myös samanlainen tavallinen pulliainen kuin joka apua pyytää.
Nämä auttajat ja autettavat kohtaavat internetin sadoillatuhansilla keskusteluareenoilla, jotka käsittelevät tuhansia ja tuhansia aihepiirejä arvopaperisijoittamisesta vauvanhoitoon ja autonkorjauksesta vuoristokiipeilyyn.
Niinpä Pudasjärven Hetekylän nuorimies voi tämän verkoston kautta saada toimintaohjeet siihen, mitä tehdä, kun tietokoneohjelma menee jumiin ja ruutuun ilmestyy omituinen virheilmoitus. Jos vastausta ei saa suomenkieliseltä palstalta, vaihtoehtoja maailmalla on lukemattomia. Kielitaitoa, lähinnä englannin ymmärrystä, toki vaaditaan.
Itse olen näiltä palstoilta kysynyt neuvoja esimerkiksi nettisivujen rakenteluun liittyvistä kysymyksistä, auton korjauksesta, intialaiskaupunkien hotellivaihtoehdoista ja aloittelijoille sopivista kuvankäsittelyohjelmista. Hyviä neuvoja olen saanut joka kerran.
Oman vyöhykkeensä internetin suuressa vapaaehtoisverkostossa muodostavat ne pontevat miehet ja naiset, jotka tietonsa ja taitonsa jakaen rakentavat tietokoneohjelmia kenen tahansa vapaaseen käyttöön. Tunnettu esimerkki on esimerkiksi käyttöjärjestelmä Linux. Lukuisia muitakin on. Talkoilla tehdyn Gimp-kuvankäsittelyohjelman sanotaan ominaisuuksiltaan jo menevän ohi kalliista kaupallisista ohjelmista. Open Office -toimisto-ohjelma vetää sekin monessa suhteessa vertoja Microsoftin hinnakkaalle tuotteelle.
Ehkä kaunein nettitalkoiden tulos on netistä löytyvä Wikipedia-tietosanakirja. Nature-lehden testissä sen englanninkielinen versio osoittautui Encyclopedia Britannican veroiseksi tietolähteeksi. Suomenkielisessä Wikipediassa on nyt 58 000 hakusanaa, laajimmassa eli englanninkielisessä jo yli miljoona. Palkkioksi tuntemattomiksi jääville asiantuntijakirjoittajille tuntuu riittävän se, että heidän tekstejään lukevat parhaassa tapauksessa miljoonat tiedonjanoiset.
Englanninkielisessä Wikipedia-yhteisössä on tullut tavaksi poimia esiin teoksen parhaat artikkelit. Voi vain hämmästellä sitä, mitä kaikkea maailmalla tutkitaan ja millä innolla tietoa tutkimuksista levitetään. Parhaaksi valittujen artikkelien joukossa on esimerkiksi perinpohjainen kuvallinen selostus japanilaisen vessan historiasta.