Insuliinimyrkytyksistä syytetty nokialainen sairaanhoitaja on todettu käräjäoikeudessa syylliseksi. Tampereen käräjäoikeus katsoi perjantaina antamassaan välituomiossa, että 27-vuotias nainen aiheutti insuliinipistoksilla iäkkään naisen kuoleman ja saattoi pikkulapsen hengenvaaralliseen tilaan.
Käräjäoikeus määräsi sairaanhoitajan mielentilatutkimukseen. Tutkimuksen jälkeen annettavassa lopullisessa tuomiossa käräjäoikeus ratkaisee, mihin rikoksiin hoitaja on syyllistynyt. Hän on syytteessä murhasta ja murhan yrityksestä.
Käräjäoikeuden mukaan hoitaja aiheutti elokuussa 2007 kehitysvammaisen potilaan kuoleman pistämällä häneen insuliinia. Uhri oli 79-vuotias nainen, joka oli potilaana Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä Pirkanmaalla.
Lisäksi hoitajan todettiin pistäneen insuliinia pieneen lapseen heinäkuussa 2007 sukujuhlissa, joita vietettiin kesämökillä Kurussa. Insuliini aiheutti kahdeksan kuukauden ikäiselle lapselle hengenvaarallisen tilan.
Käräjäoikeudessa hoitajaa syytettiin myös kahdesta lääkeaineilla tehdystä pahoinpitelystä. Välituomiossa oikeus totesi, että pahoinpitelysyytteitä ei ollut oikeudenkäynnissä näytetty toteen.
Kokonaisuus ratkaisi
Käräjäoikeus asettui välituomiossa tukemaan syyttäjien Anu Mantilan ja Jaana Linnan näkemystä, jonka mukaan näytön kokonaisuus ratkaisee syyllisyyden.
Näytöksi riitti lähinnä se, että syytetyllä oli mahdollisuus piikittää insuliinia uhreihin. Sairaanhoitajana hän tiesi insuliinin vaikutukset ja osasi antaa pistoksia. Insuliinia hän oli voinut saada työpaikaltaan Ylisen kuntoutuskeskuksesta.
Pikkulapsen myrkyttämisen motiivi oli käräjäoikeuden mukaan vastaajan pahansuopuus ja kateus lapsen perhettä kohtaan. Iäkkään kehitysvammaisen myrkyttämisen syy ei käräjäoikeudelle selvinnyt.
Tekojen samanaikaisuus tuki näkemystä hoitajan syyllisyydestä. Lapsen myrkytys tapahtui 28. heinäkuuta. Kehitysvammainen potilas sai insuliinia elokuun alkupäivinä.
Syytetyn asianajaja Pertti Patrikainen oli tyytymätön käräjäoikeuden linjanvetoon. Hänen mielestään linjaus muuttaa oikeuskäytäntöä, jos se hyväksytään myös ylemmissä oikeusasteissa.