Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyön päättyminen yhden katon alla Kemi-Torniossa on herättänyt pelkoja. Miten käy tutkimuksen ja kehittämisen juuri nyt, kun alueella ja lähiympäristössä viritellään suuria teollisuusprojekteja, joihin tarvitaan molempien yliopistojen asiantuntemusta.
Yliopistojen rehtorit vakuuttavat, etteivät ne jätä Kemi-Torniota oman onnensa nojaan. Alueen on oltava kuitenkin entistä aktiivisempi yliopistojen suuntaan.
Vielä vuosi sitten yhteiselossa näytti olevan sama sävel. Tuolloin instituuttia oltiin fuusioimassa Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun. Kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot oli tarkoitus kasata samoille sijoille, ja lähteä toteuttamaan uudella mallilla ja tehokkaammin voimin 33 miljoonan euron ohjelmapakettia.
Nämä visiot kuivuivat kuitenkin kokoon, kun Lapin yliopisto sekä Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut konsortioksi muuttuneena vetäytyi asiasta. Instituutissa Lapin yliopiston panos on ollut pitkälle hallinnollinen, ja nykyään konsortio haluaa hoitaa ne yhteisen palvelukeskuksen kautta.
"On mahdoton ajatus, että Lapin yliopistolla olisi jatkossakin hallinnossa kahdeksan henkilöä Kemi-Tornion alueella", perustelee Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola.
"Ei dramatiikkaa"
Ylä-Kotola ja Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen vakuuttavat kuitenkin, etteivät yliopistot jätä Kemi-Torniota, vaikka hallinnolliset mallit muuttuvat. Molempien mielestä yliopistojen yhteistyö on hyvää ja kehittyy edelleen entistä parempaan suuntaan. Vuosi sitten lanseerattua ohjelmapakettiakin viedään koko ajan eteenpäin.
Taustalla vaikuttavat korkeakoulujen rakenneuudistukset, vähenevät ikäluokat ja valtion säästövaatimukset, jotka pakottavat yliopistoja viilaamaan toimintojaan. Kahden yliopiston rajalla sijaitsevan Kemi-Tornion on katsottu joutuneen tämän myllerryksen keskiöön.
"Olemassaolon taistelu häiritsee yhteistyön tekemistä. Se hankaloittaa rajapinnan elämää. Alueen toimijoiden on ponnisteltava kahteen suuntaan, ettei yliopistojen mielenkiinto meidän suuntaan hiivu", Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen arvioi.
Rehtorit eivät allekirjoita reviiritaistelua. Kitkojakaan ei Lajusen mielestä ole. "Tässä ei ole mitään dramatiikkaa", hän korostaa.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun siirtyminen osaksi konsortiota saattaa joidenkin mielestä viedä päätösvallan Rovaniemelle. Ronkainen ei ajattele näin synkästi. Hänen mielestään ratkaisu oli hyvä alueen ammattikorkean säilymisen kannalta.
Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo ei myöskään pelkää, että opinahjo jäisi Rovaniemen pakkopaitaan. "Ammattikorkeakoululla pitää olla voimakas rehtorinvirasto Kemissä, jossa on lakisääteinen aluekehitys- ja tutkimustoiminta. Tähän pitää linkittää Oulun ja Lapin yliopistojen toimijat."
Uudenlaisia langanpäitä
"Rehtorina en katso myyneeni sieluani Rovaniemelle niin, että pyrkisin väen vängällä kaikkea toimintaa keskittämään tänne", Ylä-Kotola rauhoittelee. Yksi osoitus maakunnallisuudesta on alueelle tuleva kulttuuri-instituutti.
Ronkainen epäilee, että jatkossa yliopiston statuksen ja profiilin vuoksi joudutaan seutukunnassa lyömään enemmän pelimerkkejä tiskiin.
"Onko täällä valmiuksia vastata näköpiirissä olevien suurten kohteiden tarpeisiin. Kun kysyntä alkaa, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden pitää olla hyvässä iskussa."
Kuntien aktiivisuutta perää myös Lajunen. Hän vakuuttaa, että yliopisto on valmis ottamaan vastaan esimerkiksi kaivos- ja kaivannaistoiminnasta tulevat haasteet.
"Yliopisto on tästä edespäin enemmän läsnä asiantuntijoina. Alueelta odotetaan entistä enemmän aktiivisuutta tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joissa se on hyötyjänä", Lajunen muotoilee.