Insinööriliiton tilastojen mukaan suomalainen insinööri maksaa enemmän veroja kuin eurooppalainen kollegansa, mutta tienaa selvästi tätä vähemmän. Eron pienentämiseksi liitto vaatiikin vähintään kahden prosenttiyksikön veronkevennystä.
Insinööriliitto ei hyväksy sellaista tulopoliittista sopimusta, jossa koulutettu väki jää pelkän maksajan rooliin. Peräänkuulutamme nyt kehityssuuntaa, jopa palkkaohjelmaa, jolla insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden verorasitusta kevennetään ja palkkajälkeenjääneisyyttä ryhdytään kuromaan umpeen, Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen toteaa.
Palkkatasovertailussa Suomen insinöörit sijoittuvat Euroopan alimpaan neljännekseen. Verorasitus on silti insinöörien ansiotasolla Suomessa viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin muissa Euroopan maissa. Vertailu osoittaa, että verotus on Suomessa ankaraa nimenomaan insinöörien palkkatason eli 42 000 euron vuosiansion kohdalla. Alhaisemmilla tulotasoilla veroja maksetaan vain prosenttiyksikön verran enemmän kuin muualla Euroopassa.
Valtiovarainministeriön esittämä yhden prosenttiyksikön veronalennus ei korjaisi tätä rakennevirhettä. Jotta päästäisiin edes tasavertaistamista kohden, tarvittaisiin vähintään tuo kahden prosenttiyksikön korjaus insinöörikunnan palkkatason kohdalla, Viljanen laskee.
Insinööriliitto näkee epäkohtia myös eläkeuudistuksessa.
Tulonsiirtojärjestelmässämme insinöörit ja muut ylemmät toimihenkilöt ovat lähes pelkästään maksajia. Karmein esimerkki tästä on näennäisesti kauniilta näyttävä eläkeuudistus, jossa lähtökohdaksi otetaan elinikäisen ansainnan periaate. Esitetyssä mallissa koulutetut ryhmät jäävät selvästi muita huonompaan asemaan, sillä pitkää opiskeluaikaa, ulkomailla harjoittelua, työskentelyä tai jatko-opintoja ei mitenkään oteta laskennassa huomioon. Noin 25-vuotiaana työelämään siirtyvä korkeakoulutettu on heti lähtötilanteessa ammattikoulutuksen saanutta huonommassa asemassa, sillä eläkettä on jo siinä vaiheessa jäänyt kertymättä usean prosenttiyksikön verran, Viljanen sanoo.