Talvisesta Oulusta palasi torstaina kotimaihinsa 10 opiskelijan joukko, josta moni olisi reilun viikon tutustumisella - pakkasesta ja avantouinnista huolimatta - halukas palaamaan pohjoiseen.
Muun muassa Hollannista, Sloveniasta, Sveitsistä ja Unkarista saapuneet sähkötekniikan korkeakouluopiskelijat eivät peitelleet kiinnostustaan oululaisia tietotekniikkayrityksiä kohtaan. Niinpä yhteystietoja vaihdettiin ja kysymyksiä sateli runsaasti Technopolikseen, Soneraan, VTT:lle ja Nokialle tehtyjen vierailujen aikana.
"Entisen Jugoslavian alueella on lama ja työpaikat vähennevät. Olen erittäin vaikuttunut teknologiakylässä toteutettavista projekteista, joista opiskelijat saavat kokemuksen lisäksi myös kunnon palkkaa", sanoo Serbia ja Montenegrosta saapunut Zikica Milosevic.
Haasteet ja palkka houkuttelevat
Kiinnostavien haasteiden lisäksi itäeurooppalaisia opiskelijoita houkuttelee tietotekniikka-alalla erityisesti palkka: Unkarissa yliopistotutkinnon suorittaneen insinöörin palkka on noin 1 000 euroa. Serbia ja Montenegrossa tuore insinööri ansaitsee vain 200 euroa kuukaudessa. Oulussa lähtöpalkka on 2 500-3 000 euroa.
"Opiskelijavaihdon lisäksi toinen mahdollisuus on kahden vuoden päästä, kun valmistun tietotekniikkainsinööriksi. Meille on ainakin kerrottu, että Oulussa on pula it-insinööreistä", kertaa Milosevic menneen viikon tapahtumia.
Opiskelijavierailun takana oli eurooppalaisten sähköinsinööriopiskelijoiden järjestö (EESTEC, Electric Engineering STudents European assoCiation). Sen järjestämät tutustumismatkat tulevat opiskelijoille edullisiksi, sillä he maksavat vain matkat, kun paikallinen järjestö huolehtii kimppamajoituksesta ja kaikesta muusta lähinnä yritysten tuella.
Näissä opiskelijoiden välisissä tapaamisissa käydään läpi niin opiskeluun kuin työllistymiseenkin liittyviä seikkoja.
"Luulen, että suomalaisopiskelijat ovat valmistuttuaan hieman käytännönläheisempiä, kun taas meillä Itä-Euroopassa on vahvat teoriatiedot muun muassa matematiikassa. Joten vaikka en ole tietoliikenneinsinööri, pystyn siirtymään mobiilialalle melko helposti", markkinoi Milosevic, jonka erityisalaa ovat sähköiset kauppa- ja pankkiratkaisut.
EU:n laajeneminen avaa ovia
Osaaminen ja halu lähteä ulkomaille eivät kuitenkaan aina riitä.
"Jugoslaviassa tilanne oli ainakin sellainen, että osa opiskelijoista ei aio valmistua ollenkaan, koska heillä ei sen jälkeen ole enää mahdollisuutta lähteä ulkomaille. He eivät saa viisumia", muistelee omaa vierailuaan EESTECin Oulun osaston puheenjohtaja Matti Tikanmäki.
Toisaalta Euroopan unionin laajeneminen avaa runsaasti ovia nuorille osaajille.
"Minulle oli mielenkiintoinen tieto, että EU:n sisällä opiskelijat voivat ilman ongelmia opiskella siellä missä haluavat. Nyt siihen vaadittaisiin Unkarissa runsaasti eri viranomaisten lupia", tietää EESTECin hallituksen jäsen Andrew Gaal.
Lue artikkeli: