Vaikka yritykset entistä enemmän sitoutuvat arvoihin ja etiikkaan, ne eivät ole vielä oppineet suhtautumaan niihin käytännön tasolla. Yritykset jotka siirtyvät juhlapuheiden tasolta soveltamaan oppejaan saavatkin eteensä aivan uusia haasteita. llmiötä tarkastellaan akavalaisen Insinööriliiton tekemässä etiikkakirjassa.
Johtopäätösten mukaan arvojen käsittely yrityksissä on suorastaan hämmästyttävää. Insinööriliiton etiikkatyöryhmän puheenjohtaja Raili Kulmala luonnehtii tilannetta kaksinaamaiseksi.
"Toisella kädellä kiillotetaan arvoja, jotka on valjastettu kilpailukyvyn vetojuhdaksi. Toisella kädellä pannaan työntekijöitä pihalle tai evätään keskustelu työsuhteen ehdoista. Yksilön kunnioituksesta puhutaan, mutta vastuu työntekijästä ei sisälly mittareihin."
Kulmalan mukaan arvoista on tehty toimiva pr-tuote yrityskuvan markkinointiin. Ne voidaan sujuvasti painattaa vaikkapa hiirimattoon,
Hän kuitenkin korostaa, että suhtautuminen eettisiin kysymyksiin on tullut jäädäkseen yrityksen maineen hallintaan. Se on sitä läpinäkyvyyttä, jota sidosryhmät kaipaavat. Etiikkakirjan esimerkit osoittavat, että edelläkävijät joutuvat tallaamaan sen kivisimmän tien, mutta perässätulijoilla on jo paljon helpompaa.
Insinööriliiton kolmas etiikkajulkaisu "Haloo! Kuuleeko yritys - työntekijä kutsuu" käsittelee yhteiskuntavastuuta sidosryhmänäkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena on etenkin se, miten yritys kohtelee tärkeintä sidosryhmäänsä eli henkilöstöä. Esimerkkiyrityksinä nyt ilmestyneessä kirjassa ovat Nokia, Ekokem, Kemira, Pohjolan Voima, Fortum, Jaakko Pöyry Group ja YTV sekä Tiehallinto. Insinööriliiton julkaisemia etiikkakirjoja on käytetty mm. ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen yksiköissä oppikirjoina.