Oulu Keksintösäätiö myönsi viime vuonna Pohjois-Pohjanmaalle hälyttävän vähän rahaa keksintöjen eteenpäinviemistä varten. Maakunnan osuus 1,8 miljoonan euron kehitysrahoista jäi valtakunnallisesti vain neljään prosenttiin. Keskiverrosti on 30 vuoden aikana näillä seuduin sentään ylletty lähes kaksinkertaiseen osuuteen. Tosiasiallisesti maakunnan vahvuuden pitäisi kiikkua noin kymmenyksen osuudessa.
Innovaatioasiamies Pekka Räsänen on kuitenkin tyytyväinen kehitykseen Oulun yliopiston taholla. Edellisvuonna hänelle tuli 50 keksintöehdotusta yliopiston sisältä. Viime vuonna saldo oli jo 58: "Niistä 20 prosenttia menee jollakin tavalla eteenpäin."
Toisin sanoen taso on Oulussa korkea: "Ja siellä on koko ajan laadukkaampia tapauksia", Räsänen arvioi kuluvan vuoden alusta tulleen jo 30 tuoreen esityksen perusteella.
Lähes puolet keksinnöistä tulee teknisen tiedekunnan taholta. Luonnontieteistä tulee viidennes ehdotuksista ja lääketieteen osuus on 16 prosenttia. "Tekninen tiedekunta imee paljon ulkopuolista rahoitusta ja tutkimus on ehkä enemmän soveltavampaa", Räsänen arvioi.
Lääketieteen taholla sen sijaan tehdään enemmän perustutkimusta ja sitä kautta laajalle kantavia, geneerisiä keksintöjä: "Löydetään joku ihan uusi alue. Eli ne voivat olla merkittävämpiä."
"Näihin pitäisi yliopistotutkimuksessa juuri päästä kiinni. Sitten niissä on arvoa, joka hyödyntyy monella alueella ja lähtee lentämään eteenpäin", Räsänen sanoo.
Suurimmissa korkeakouluissa toimii Suomessa nykyään kymmenkunta innovaatioasiamiestä. Kehitys on ollut nopeaa, sillä ensimmäinen palkattiin vasta viitisen vuotta sitten Helsingin Yliopistolle. USA:ssa vastaavaa palvelua on tarjottu yliopistoissa 80-luvulta lähtien. Sikäläiset korkeakoulut ovat tehneet rahaa juuri biotutkimuksella, Räsänen viittaa perustutkimuksen voimaan.
Oulun yliopistolla on ollut oma edustajansa innovaatioille runsaat kaksi vuotta. Viimeksi Räsänen on kolunnut yliopiston alueellisissa yksiköissä kuullostelemassa keksintöjä. "Koko ajan pitää jalkatyötä tehdä."
Ensi merkkinä uudesta aktiivisuudesta on jo pieni kassavirta keksintöjen myynnistä ja lisenssoinnista. Ensiksi markkinoille on ehtinyt ohjelmistotuote. Mutta siihenkin kului 1,5-2 vuotta. Elektroniikka-alan keksinnön tuotteistaminen vie viisi ja biotekniikassa ehkä 10 vuotta, Räsänen ennakoi.
Innovaatioita
arjen keskeltä
Kun yliopistossa tehdään rankkaa tutkimusta mahdollisesti aivan upouusilla alueilla ja kaukana markkinatarpeesta, niin TE-keskuksen yritysosastolle tuotujen keksintöjen profiili on aivan toinen. Keksintöasiamies Juha Elfille tuodaan näytille ratkaisuja ja uusia menetelmiä, jotka kimpoavat arkisista ongelmista.
Koko Keksintösäätiölle tuli viime vuonna 2950 keksintöehdotusta. Niistä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksessa käsiteltiin viime vuonna 120, Juha Elf kertoo: "Hyviä oivalluksia." Tietylle alalle keskittymistä ei hänen mukaansa ole Oulussa havaittavissa, vaan aloitteet edustivat elinkeinoja "laidasta laitaan." Valtaosa keksijöistä
"Osa on hyvinkin tietoisia, osalla on pelkästään idea", Elf toteaa. Hän toivookin, että keksijällä olisi tullessaan ideastaan edes versio paperilla. "Kovinkaan moni ei ole aina miettinyt loppuun asti." Yrittäjillä yös markkinointi vaatii