Bajo Cero esiintyy Volokkarit-kansanmusiikkifestivaalien Klub Etno-illassa Petrellin Saluunassa 4.9. Vapaa pääsy.
www.myspace.com/bajocerofin
www.myspace.com/fortonightjosephine
Halu soittaa heräsi polkupyörän turvaistuimessa. Muutaman vuoden ikäinen Antti Rundelin ilmoitti päättäväisesti vanhemmilleen haluavansa trumpetin, jotta voisi soittaa Kekkosta.
"Eli ilmeisesti Porilaisten marssia", nyt 31-vuotias muusikko tulkkaa.
Paukuteltuaan äitinsä kattilat lommoille Antti pääsi viisivuotiaana viulutunneille Suzuki-kouluun Junnu Sippolan oppiin.
"Olen jälkeenpäin lukenut, että Suzuki-menetelmä auttaa vilkkaita lapsia keskittymään. Viulunsoitto vaati hirveästi keskittymistä, joten kyllä se minun kohdallani varmasti toimi. Vanhemmat eivät ole myöntäneet sen olleen syynä koulun valinnalle - mutteivät ole kyllä kieltäneetkään", Rundelin nauraa.
Vaikkei lapsuuskoti ollut mitenkään erityisen musiikillinen, kasvoi pojasta jonkinlainen multimuusikko. Viulu on edelleen ykkönen, mutta sen lisäksi Rundelin soittaa ainakin kitaraa, pianoa ja bassoa sekä laulaa. Viulukoulun jälkeen seuraava musiikillinen askel otettiin c-kasetin tahtiin 80-luvun puolivälissä. "Kuulin 6-vuotiaana ensimmäisen kerran W.A.S.P.:ia kasetilta. Se mullisti maailmani ja on edelleen yksi lempibändeistäni."
Sukkahousuhevistä versonut musiikillinen innostus on saanut sittemmin myös maailmallisempia muotoja. Flamencomusiikki tempasi rockarilta näyttävän nuorukaisen mukaansa kymmenisen vuotta sitten flamencokitarakurssin myötä.
"Flamencossa iski musiikin aitous ja primitiivisyys, sama mikä viehättää minua myös rockissa. Lisäksi siinä kiehtoo rytmillisyys ja nykyflamencon myötä lisääntynyt moni-instrumentaalisuus."
Rundelin soittaa bassoa For Tonight Josephine -rockbändissä sekä viulua ja bassoa Bajo Cero -flamencoyhtyeessä.
Yhtyeen fanista tuli sen jäsen vaimon puolihuolimattoman huomion seurauksena. "Erään Bajo Ceron keikan jälkeen tuli yhtyeen kanssa puhetta viulusta. Vaimo heitti, että ´Anttihan soittaa viulua´, minkä seurauksena ryhdyimme puhumaan asiasta ja sovimme, että menisin käymään bändin treeneissä."
Flamencon tärkein kielisoitin on kitara, mutta viulua kuulee yhä enemmän nykyflamencon mausteena. "Monilla flamencoa soittavista viulisteista on jazztaustaa, mutta minä olen ennemmin kiinnostunut arabialaisesta ja intialaisesta viulunsoitosta."
Rundelinin mukaantulo on osaltaan muokannut Bajo Ceron fuusiotyylin sellaiseksi, miltä se nykyään kuulostaa. Vaikutteita on otettu puolin ja toisin, mikä näkyy myös viulistin instrumentissa. "Soitan Bajo Cerossa tavallista viulua alttoviulun kielillä, eli kielet ovat paksummat ja soundi tummempi. Soittimen viritys on käänteisesti intialainen. Viulunikin on siis fuusioitunut yhtyeen mukana."
Rundelin ylläpitää yhdessä muun bändin kanssa internetissä yhtyeen blogia, jonne hän kirjaa paitsi musiikillista infoa, myös huomioita ympäröivästä yhteiskunnasta. Kesällä blogissa käsiteltiin muun muassa homoseksuaalien verenluovutuskieltoa, jonka uutisointi sai Rundelinin avaamaan suunsa. Kannanotot tulevat yhteiskuntavastuusta väitöskirjaa työstävälle kauppatieteiden maisterille luonnostaan.
"Minua ärsyttää kaikenlainen epäoikeudenmukaisuus ja eriarvoisuus. Kauppatieteitä lukiessa rahan, taloudellisen arvon ja tuottavuuden ympärillä pyörivä ajattelumaailma alkoi toden teolla ärsyttää ja koin pienen herätyksen sillä saralla."
Musiikilla voi Rundelinin mukaan muuttaa maailmaa, vaikkei sen tarvitse olla motiivi musiikin tekemiselle. Ainakin hänen omaan elämäänsä musiikki on myötävaikuttanut monin tavoin.
Musiikin kuunteleminen ja soittaminen toimivat Rundelinille tunteiden kanavana. "Viulu on soittaessa ihossa ja leukaluussa kiinni. Soitin resonoi tavallaan kehon kanssa, joten soittajasta tulee osa musiikkia. Siksi viulua on ihan erityisen mahtava soittaa."