Inkojen edel­tä­jis­tä uutta tietoa

Suomalainen arkeologiryhmä on tehnyt Boliviassa merkittävän muinaislöydön, joka liittyy Etelä-Amerikassa ennen inkakulttuuria kukoistaneeseen varhaiskulttuuriin.

Kaukaa muinaisuudesta . Naisen kasvot hätkähdyttävät luonnollisuudellaan. Esine on tehty ruukun muotoon.
Kaukaa muinaisuudesta . Naisen kasvot hätkähdyttävät luonnollisuudellaan. Esine on tehty ruukun muotoon.
Kuva: Antti Korpisaari

Suomalainen arkeologiryhmä on tehnyt Boliviassa merkittävän muinaislöydön, joka liittyy Etelä-Amerikassa ennen inkakulttuuria kukoistaneeseen varhaiskulttuuriin. Viime elokuussa tehty uhrihautalöytö kuuluu Bolivian merkittävimpiin ja tutkijoiden mukaan se vahvistaa mm. käsitystä siitä, että inkakulttuuri pohjasi monessa mielessä ns. Tiwanaku-kulttuuriin, joka päättyi 1100-lukuun mennessä. Lisäksi suomalaiset arkeologit löysivät vuosikymmeniä etsityn muinaisen inkakulttuurin keskuksen, Parian.

Muinaislöydöt tehtiin Bolivian ylätasankoalueen etelä- ja pohjoisosissa. Ylätasangon pohjoisosassa, noin 4 000 metrin korkeudella merenpinnasta, tehtiin arkeologisesti sensaatiomainen löytö Titicaca-järven Parit-saaressa, josta suomalaiset löysivät lähes kaksi metriä syvästä uhrikuopasta löytyi peräti 300 kiloa Tiwanaku-kulttuurin keramiikkaa. Osa uhratuista esineistä oli ehjiä, ja ne edustavat aikansa taidokkainta käsityökulttuuria.

Professori Martti Pärssinen Helsingin yliopiston iberoamerikkalaisesta laitoksesta kertoi muinaislöydön merkityksestä tiistaina Helsingissä.

Muinaislöytöjen kenttätyöhön, etsintään ja kaivauksiin ovat osallistuneet fil. maist. Antti Korpisaari, fil. maist. Risto Kesseli ja hum. kand. Riikka Väisänen sekä kaksi bolivialaista arkeologia ja kuusi opiskelijaa.



Uhrihautalöytö ja inkakulttuuri keskus


Muinaislöytöä koskevat radiohiiliajoitukset valmistuivat vasta viime viikolla. Niiden mukaan löytyneistä keramiikkaesineistä vanhimmat ovat vuosilta 850-900 (jKr.) ja nuorimmat aivan Tiwanaku-kulttuurin päättymisen ajoilta vuosilta 1050-1100.

Suomalaisten arkeologinen tutkimustyö Boliviassa liittyy Helsingin yliopiston rahoittamaan kolmivuotiseen tutkimushankkeeseen, joka aloitettiin jo vuonna 2003. Sen aikana suomalaistutkijat ovat kiertäneet noin 5 000 kilometriä Bolivian ylätasankoa ja löytäneet myös 32 ennestään tuntematonta kaupunkia tai vastaavia asuinalueita.

Elokuussa tehdyn uhrihautalöydöksen perusteella voi päätellä, millaisia vaatteita ja koruja Tiwanaku-kulttuurin edustajat ovat käyttäneet. Alueen ilmasto on niin kosteaa, ettei muinaisia vaatteita tältä alueelta ole juuri löytynyt.

Sen sijaan vaatetusta on kuvattu keramiikkaesineissä. Niistä parikymmentä on täysin ehjiä, ja parhaillaan koottavan "palapelin" uskotaan tuovat mahdollisesti saman verran lisää.

"Monet näistä astioista - mm. vesilintua kantavaa uurrekasvoista miestä kuvaava pullo, ns. muotokuva-astia, korkea-arvoisia miehiä ja naisia esittävät pullot sekä pari veistoksellisia kondori-astioita - kuuluvat upeimpien koskaan löydettyjen Tiwanaku-keramiikkaesineiden joukkoon", arvioi muinaislöydön kaivauksia johtanut Antti Korpisaari.

Sensaatiomaisen muinaislöydöksen lisäksi suomalaistutkijat löysivät Bolivian ylätasangon eteläosasta vuosikymmeniä etsityn inkakulttuurin eteläisen keskuksen, Parian.

"Kuluvan vuoden kesä-heinäkuussa saatiin lisäksi kerättyä uutta tietoa inkavaltakunnan (n. 1450-1532 jKr.) tärkeistä hallinnollisista keskuksista Pariasta ja Tambo Viejosta eli Oma Porcosta. Varsinkin tutkimuksiamme Pariassa voi pitää erittäin merkittävinä, sillä saimme tänä vuonna varmistettua tämän "kadonneen kaupungin" muinaisen sijaintipaikan", kertoi professori Pärssinen.



Teoria osoitettiin oikeaksi


Paria oli inkavaltakunnan eteläinen keskus Ecuadorin nykyisen pääkaupungin Quiton ollessa sen pohjoinen keskus.

Varsinainen inka-pääkaupunki oli Perussa sijaitseva Cusco. Espanjalaisvalloittaja Diego de Almagro kuitenkin siirrätti Parian uuteen paikkaan jo vuonna 1535.

"Vuosien varrella alkuperäisen Parian sijainnista on esitetty monenlaisia ajatuksia, mutta vasta tutkimusryhmämme monitieteiset tutkimukset osoittivat erään näistä teorioista oikeaksi", totesi professori Martti Pärssinen.

Tästä tutkimuksesta vastasivat suomalaiset Pärssinen, Kesseli ja bolivialainen arkeologi Juan Faldín.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä