Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta irrotettu inkeriläislaki eteni tiistaina eduskunnassa hallintovaliokunnan puitavaksi. Lain eduskunnalle esitellyt sisäministeri Ville Itälä (kok.) tähdensi, että laki tiukentaa inkeriläisten paluumuuttoehtoja.
Jatkossa inkeriläisiltä vaaditaan kielitaitoa ennen Suomeen pääsyä. Heidän on omattava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, jonka suomalaiset arvioijat testaavat Tallinnassa, Tartossa, Pietarissa ja Petroskoissa järjestettävissä koetilaisuuksissa.
Paluumuuttajien on ylittävä ns. selviytymistaso. Heidän on ymmärrettävä selkeitä jokapäiväisiä asioita tai yksinkertaista kirjoitettua tekstiä. Rahaa kielitestien tekoon varataan 500 000 euroa vuodessa.
Nyt kielitaitovaatimusta ei laissa ole. Itälän mukaan kielitaidon tarkoitus on edistää paluumuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Kielitaitovaatimus ei koske vuosien 1943-44 siirtoväkeen kuuluneita tai Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana palvelleita.
Lisäksi lakiin lisättiin asumisvaatimus. Jatkossakin inkeriläinen pääsee paluumuuttajana Suomeen, jos hänen vanhemmistaan toinen tai neljästä isovanhemmasta kaksi on suomalaisia.
Näkemykset
menivät ristiin
Sisäministeri Itälä perusteli paluumuuttoehtojen kiristämistä sillä, että Suomeen on tullut inkeriläisinä selvästi rikollistakin väkeä. Ongelmana on myös maahanmuuttojonojen pituus. Se on jopa 20 vuoden mittainen.
Eduskunnassa näkemykset kielitaitovaatimuksesta menivät ristiin. Keskustan Markku Laukkanen piti lakia tervetulleena. Hän vaati täsmennyksiä siihen, miten näyttö suomalaisesta syntyperästä todetaan. Laukkasen mukaan suurin osa nuorista on normaalin oleskeluluvan hakijoita, joita on vaikea pitää paluumuuttajina.
Petri Salon (kok.) mielestä paluumuuttajia on nykyisin vaikea erottaa muista venäläisistä. Hänen mukaansa asiakirjoja saa ostaa ja niitä väärennetään. Salo varoitti synnyttämästä Suomeen keinotekoisesti suurehkoa venäläisvähemmistöä. Nyt venäläisiä on 20 000-30 000. Inkeriläisiä paluumuuttajia saapuu vuodessa 1 000-2 000.
Salon mukaan monet inkeriläiset elävät Suomessa sosiaaliturvan varassa, osasta tulee huumeiden käyttäjiä ja pikkurikollisia. Salosta on myös väärin "riistää" lähialueilta suomensukuiset nuoret. Hän muistutti, että tähän kehitykseen suhtaudutaan Suomessa kielteisesti ja korostetaan koko maan asuttuna pitämistä. Hänestä olisi järkevää sisällyttää lähialueet kehitysavun piirin.
Tätä näkemystä edusti myös Aulis Ranta-Muonio (kesk.). Pekka Kuosmanen (kok.) katsoi, että vanhempaa inkeriläisväkeä tulee tukea heidän kotialueillaan. Nuorilta hän ei vaatisi kielitestiä. Kuosmanen uskoo työnteon opettavan myös kielitaidon.
Mirja Ryynänen (kesk.) piti tärkeänä, että kielitestien tarvitsemista resursseista huolehditaan. Jaana Ylä-Monosen (kesk.) mielestä ei ole oikein, että vain inkeriläisiltä vaaditaan kielitaito. Ben Zyskowicz (kok.) muistutti, että heiltä ei vaadita työpaikkaa etukäteen kuten muilta siirtolaisilta.
"Suomalaismieheen
syytä luottaa"
Juha Korkeaojan (kesk.) mielestä inkeriläislailla parsitaan pahimpia puutteita. Häntä huoletti se, että kysymys siitä, millaista siirtolaispolitiikkaa Suomi harjoittaa, jää kokonaan käsittelemättä.
Itälä lupaili vielä joulukuussa ulkomaalaislain kokonaisuudistusta. Hän muistutti, että viimeistään 2010 Suomea uhkaa erittäin suuri työvoimapula.
Oman sivujuonteen keskusteluun toi perussuomalaisten Raimo Vistbacka, jota huoletti, pystytäänkö avioliitot luotettavasti todistamaan. Hän epäili, että paluumuuttoonkin voi levitä bisnes-ajattelu.
Susanna Huovinen (sd.) näpäytti: "Ihmisten rakastumisia emme pääse onneksi lainsäädännöllä käpälöimään." Vistbacka täsmensi, ettei hän puhunut "sanallakaan rakkaudesta", vaan elävistä lainsäädännön kokemuksista.
Ministeri Itälä palautti keskustelun raiteilleen toteamalla, että jatkossakin on syytä luottaa suomalaisen miehen harkintakykyyn.