Ruotsalainen elokuva- ja teatteriohjaaja Ingmar Bergman on kuollut. Hän menehtyi kotonaan Fårössä maanantaina. Bergman oli 89-vuotias. Hän oli syntynyt 14. heinäkuuta 1918 Uppsalassa.
Mestariohjaajan kuolemasta ilmoitti hänen tyttärensä Eva, jonka mukaan Bergman "nukkui pois rauhallisesti". Ruotsalaisten lehtien mukaan hautajaiset järjestetään vain läheisten ystävien ja omaisten läsnäollessa, mutta ajankohta ei ole vielä tiedossa.
Ingmar Bergman oli kansainvälisestikin merkittävin ruotsalainen elokuvaohjaaja kautta aikain. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Seitsemäs sinetti, Mansikkapaikka sekä Jörn Donnerin tuottama, Oscar-palkittu Fanny ja Alexander. Ohjaamisen lisäksi Bergman myös käsikirjoitti elokuvansa, ja hän halusikin alun perin tulla kirjailijaksi.
Bergman oli tuottelias vielä vanhoilla päivillään. Hän ohjasi uransa aikana yli 40 pitkää elokuvaa, reilusti yli sata näytelmää ja lisäksi lukuisia televisionäytelmiä ja -elokuvia.
Elokuvakone toi
lohtua lapsuuteen
Sanotaan että Bergmanista teki mestariohjaajan hänen suuri käytännön taitonsa. Hän opetteli itse kaikki elokuvan tekemisen osa-alueet valotekniikasta filmilaboratorioon.
Lisäksi Bergman piti ohjenuoranaan kollegaltaan ja esikuvaltaan Victor Sjöströmiltä saamaansa neuvoa: "Älä riitele niin hemmetin paljon ihmisten kanssa, he tulevat vain vihaisiksi ja tekevät huonompaa työtä".
Bergmanin luottonäyttelijöitä olivat muiden muassa Gunnar Björnstrand, Liv Ullman, Max von Sydow, Bibi Andersson ja Harriet Andersson.
Bergman itse piti nimenomaan teatteria suurena rakkautenaan. Teatterin saralla hän työskenteli eniten Tukholman Dramatiska Teaternissa, jota hän myös johti vuodet 1963-1966.
Bergman syntyi pappisperheeseen kolmilapsisen katraan keskimmäisenä. Ohjaajan mukaan ankara lapsuus on vaikuttanut kaikkiin hänen töihinsä.
Nuori Ingmar sai lohtua elokuvakoneesta, jonka hän osti sadalla tinasotilaalla veljeltään. Sillä tekemiään rainoja hän esitti lastenhuoneen komerossa sisaruksilleen ja ystävilleen.
Bergman oli kuusi kertaa naimisissa. Viimeinen vaimo Ingrid von Rosen kuoli vuonna 1995.
Ohjaajaa ei kohdeltu Ruotsissa pelkästään silkkihansikkain. Vuonna 1976 hän muutti pois kotimaastaan, koska häntä syytettiin veronkierrosta.
Syytteet hylättiin myöhemmin, mutta kohtelusta tuohtunut Bergman asui Münchenissä aina vuoteen 1981 asti, jolloin palasi kotiin.
Samat teemat
nuoresta pitäen
Vuonna 2005 Tukholman yliopistoon perustettiin Ingmar Bergmaniin erikoistunut professuuri. Ohjaajasta on kirjoitettu yli 5 000 kirjaa.
Vuonna 2003 ilmestyi ensimmäinen Bergmanin kotiarkistoon perustuva tutkimus Alussa oli sana: nuori Ingmar Bergman (Like), jonka teki Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen apulaisprofessori Maaret Koskinen.
Koskisen mukaan jo Bergmanin varhaisista proosaluonnoksista oli nähtävissä myöhemmistä teoksista tuttu kokemusmaailma ja tematiikka kuten kuolemanpelko, avioliitto ja miehen ja naisen välinen suhde yleensäkin.
Bergman tunnusti eräässä haastattelussa pelänneensä nuorena aivan hirveästi kuolemaa.
"Mutta nyt ajattelen että se on hyvin, hyvin viisas järjestely. Se on kuin valo, joka puhalletaan sammuksiin. Sitä vastaan ei ole paljon syytä rettelöidä, ohjaajan kerrotaan sanoneen.
Svenska Teatern esittää ensimmäisenä teatterina Pohjoismaissa Ingmar Bergmanin Syyssonaatin näytelmäversiona. Ensi-ilta on 24. elokuuta.