Kiitollisuus oli perjantaina päällimmäinen tunne, jolla Mikaela Ingberg mietiskeli vajaa vuorokausi aiemmin voittamaansa keihään EM-pronssia. 28-vuotias vaasalainen osasi arvostaa Münchenin palkintosijaa, sillä sen taustalla oli äärimmäisen työläs olkapään kuntoutusprosessi.
"Vaikka varmaan olin Göteborgissakin tosi iloinen pronssista, nyt olen paljon iloisempi", Ingberg vertasi tuoreinta mitalikokemustaan uransa ensimmäiseen, vuonna 1995 voittamaansa MM-pronssiin.
"Vaikka en enää koskaan voittaisi mitään, niin olen nyt tosi onnellinen."
Ingberg on ollut aikuisten arvokisoissa mukana vuodesta 1994 lähtien, mutta heittäjänä hänen elämänsä alkoi tavallaan uudelleen viime vuonna Edmontonissa. Ingberg sijoittui Kanadan MM-kisoissa kuudenneksi, vaikka koko kausi oli mennyt kohtalaisen pilalle olkapääkipujen takia. Ingberg tsemppasi MM-pistesijalle siitä huolimatta, että takana oli vain kolme kisaa.
"Olin saanut välillä aika ikävääkin viestiä siitä, että miksi en lopeta, kun keihäs ei kerran lennä minnekään. Edmontonissa sytyin uudelleen hommaan", hän kertasi.
Ura oli jo katkolla
Ingbergin uran jatko ei ollut pelkästään hänestä itsestään kiinni. Olkapään tutkimukset paljastivat viime syksynä vakavan vamman, jonka hoitamiseen oli kaksi mahdollisuutta, leikkaus tai kuntoutus. Kummassakaan tapauksessa ei etukäteen ollut varmaa, pystyykö kädellä enää huippu-uran vaatimiin suorituksiin.
Ingberg teki päinvastaisen valinnan kuin Aki Parviainen samanlaisessa tilanteessa, valitsi kuntoutuksen.
"Kun olin menettämässä heittämisen, huomasin, kuinka paljon siitä tykkään", Ingberg kertoi. Kommentti oikeastaan jo selittää, miksi hän oli valmis pitkään ja vaivalloiseen kuntoutusprosessiin.
Kuntoutus ei jättänyt häntä rauhaan edes pronssikilpailun jälkeisenä päivänä, vaikka mitalikahveilla sai maistella välillä mansikkakakkua. Palkintojenjaon ja miesten keihäskisan välillä Ingbergin matka suuntautui punttisalille olkapäätä vahvistamaan.
"Tämä prosessi jatkuu varmasti vielä vuosia. Olkapäätä pitää yhä vain kuntouttaa ja vahvistaa", Ingberg muistutti.
Loistava kilpailija
Ingberg tuntuu olevan luontaisesti henkisesti vahva huippu-urheilija. Kilpailu-uran loukkaantumisten sävyttämät vuodet ovat lisäksi kasvattaneet hänestä loistavan kilpailijan. Hän ei ole lannistunut vastoinkäymisistään, vaan on pystynyt toipilaanakin kilpailemaan kuntonsa ylärajoilla.
Münchenin torstainen finaali oli siitä taas osoitus, sillä Ingberg paransi pronssituloksellaan 63,50 kesän parastaan yli puolitoista metriä. Muutenkin kisa oli tasokas, sillä Mirella Manjanin voittoheitto 67,47 oli kauden kärkitulos ja viidenteenkin sijaan vaadittiin yli 63 metrin heitto.
"Oli hienoa, että Steffi Nerius sai viimeinkin mitalin 30-vuotiaana. Hän oli jo Göteborgin vuonna (1995) tilastoykkönen, mutta onnistui mitalin haussa vasta kotiyleisönsä edessä", Ingberg kuvasi hopealle heittänyttä Neriusta, joka on auttanut häntä saksan kielen kanssa.
Pitkä kokemus auttaa ketä tahansa urheilijaa ja jo ensimmäinen arvokisakokemus voi kasvattaa menestyjäksi.
"Ennen näitäkin kisoja arvosteltiin suuren joukkueen lähettämistä, mutta kyllä aikuisten arvokisat ovat ihan eri juttu kuin nuorten mittelöt. Jos en olisi käynyt Helsingissä 1994 karsiutumassa (54,26), niin tuskin olisin yltänyt pronssille seuraavana vuonna Göteborgissa", Ingberg vakuutti.
Münchenissä hän osoitti kokemuksensa ja uskalluksensa jättämällä viidennen kierroksen heiton väliin ja lataamalla kaikki henkiset ja fyysiset voimavaransa viimeiseen kiskaisuun.
"Aika syvältä selkäytimestä se heitto oli kaivettava. Kun otin keihään käteen, minulla oli vahva tunne siitä, että kyllä se menee", Ingberg muisteli.
Pitkä kausi edessä
Ingberg teki kauden ensimmäisen heittoharjoituksensa vajaa viikko ennen EM-kisamatkaa, olkapään ehdoilla. Silti hän on kilpaillut tänä kesänä aika ahkerasti, sillä naisten keihäs on GP-laji. Tahti jatkuu tiiviinä myös EM-kisojen jälkeen: tiistaina heitetään Helsingissä ja jo saman viikon perjantaina Zürichissä.
"Tajusin juuri, että minulla on vielä pitkä kausi edessä", Ingberg ynnäsi.
EM-pronssi toi hänelle edustuspaikan maailmancupiin Euroopan joukkueessa, ja se heitetään 20. syyskuuta Madridissa. Sitä ennen on muun muassa Ruotsi-ottelu ja GP-kisoja, joiden huipennukseksi Ingberg on tyrkyllä GP-finaaliin Pariisiin.
Maailmancupiin olisi itseoikeutetusti tarjolla torstain mestari Manjani, mutta kreikkalainen aloitti lomansa EM-voiton jälkeen. Se sai Ingbergin ihmettelemään.
"Minä ainakin kilpailen, koska tykkään heittämisestä", EM-pronssinainen muistutti huippu-urheilun suolasta.
