Televisioitu, hyvin mietitty eurooppalainen kilpailusarja olisi keihäänheittäjä Mikaela Ingbergin mielestä askel oikeaan suuntaan Euroopan yleisurheiluliitolta EAA:lta. Liitossa mietitään parasta aikaa, kuinka vanhan mantereen yleisurheilijat voisivat kirmata useammin eurooppalaisen tv-yleisön edessä.
-- Toinen vaihtoehto on EM-kisojen järjestäminen joka toinen vuosi, eikä neljän vuoden välein. Urheilijalle se voi olla vaikeampi yhtälö. Jos EM-kisat ovat olympialaisten tai MM-kisojen kanssa samana vuonna, urheilijan on mietittävä, ottaako hän riskin ja kilpailee myös EM-kisoissa, EAA:n urheilijakomissioon syksyllä valittu Ingberg arvioi.
EAA:n säännöillä kilpailtava sarja olisi Ingbergin mielestä hyvä vastapaino Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n Kultaiselle liigalle, jossa eurooppalaiset juoksijat ovat jääneet statistin asemaan, ja jossa pääosin eurooppalaisten hallitsemia kenttälajeja ei juuri suosita.
-- MM- ja EM-kisojen tv-katsojaluvut ovat Euroopassa likimain samaa luokkaa, mutta Kultaisessa liigassa Euroopan urheilijat ovat pienessä roolissa. Näin siitä huolimatta, että kisat ovat Euroopassa ja niiden rahoitus tulee Euroopasta, Ingberg kuvailee nykytilannetta.
-- Tv-katsojia kiinnostaa kilpailusarja, jossa oman maan urheilijoilla on mahdollisuudet menestyä. Siksi hyvin profiloidulla EAA:n sarjalla olisi mahdollisuudet. Sarja pitäisi rakentaa niin, että kussakin osakisassa ovat mukana kilpailun kotipaikan maan vahvat lajit, Ingberg kaavailee.
Testaajille urheilijoiden kännykkänumerot
EAA:n kilpailusarja vaatisi Ingbergin mukaan palkintorahat, mutta televisioidussa sarjassa lisähoukuttimena voisivat olla väljemmät mainossäännöt koskien urheilijan kilpailuasussa näkyviä tukijoiden logoja.
-- Tässä EAA:lla ja IAAF:lla on eri linja. Kultaisen liigan kisoissa voi näkyä vain yksi, seuran tukija. EAA:n omassa sarjassa voitaisiin sallia vaikkapa kaksi urheilijan henkilökohtaista tukijaa, Ingberg heittää.
EAA:n urheilijakomission syksyn kokouksessa nousi esiin koko joukko kehitysajatuksia liittyen kilpailujärjestelmään ja kilpailusääntöihin ja dopingtestaukseen.
-- EAA:lla on esimerkiksi sääntö, ettei liiton kilpailusarjan kisoissa voi yhdessä lajissa olla enempää kuin neljä urheilijaa samasta maasta. Lisäksi lajeissa on kiintiöt eurooppalaisille urheilijoille, Ingberg sanoo.
Hänen mielestään Kultainen liigan voisi noudattaa samaa käytäntöä.
Dopingtestauksen suhteen komissiossa lämmettiin ajatukselle, että urheilijat sitoutuisivat olemaan testaajien saatavilla koko ajan matkapuhelimen avulla. Nykyisin urheilijan on ilmoitettava päivittäinen harjoituspaikka- ja kellonaika, mikä on työlästä ja hankalaa.
-- Kun kaikilla on nykyisin kännykkä, urheilijat voisivat olla sen kautta aina tavoitettavissa. Näin ei tulisi näitä tilanteita, ettei harjoituspaikkaa- tai aikaa vaihtanut urheilija olisikaan paikalla, kun testaaja tulee, Ingberg sanoo.
Uraa jatkuu kaksi vuotta, perinteikäs joulu
Omaa uraansa Ingberg jatkaa näillä näkymin kaksi vuotta. Osakan MM-kisat ensi kesänä ja Pekingin olympialaiset 2008 tarjoavat 32-vuotiaalle heittäjälle mahdollisuuden katsoa, mitä kropasta lähtee irti.
-- Nyt yritetään ottaa kaikki irti tyyliin: uutta tilaisuutta ei tule, Ingberg sanoo.
EM- ja MM-mitalisti on viime vuodet joutunut rukkaamaan ja hölläämään rajusti heittoharjoitteluaan olkapäävaivan ja olkapään leikkaushoidon vaatiman kuntoutuksen takia. Nyt Turussa ammattikorkeakoulussa markkinointia opiskeleva Ingberg on harjoitellut ongelmitta ja täysillä jo elokuusta lähtien.
-- Tärkeintä on saada heittäminen sille tasolle, missä sen pitäisi olla hyvä. Sikäli oli hyvä, kun aloitin harjoittelun jo elokuussa, oli aikaa rakentaa peruskuntoa ennen kuin aloin heittotreenit. Joulun jälkeen on tarkoitus kokeilla Vaasan Botnia-hallissa, miten lentää, Ingberg sanoo.
-- Turussa on hyvät harjoituspaikat, mutta pressuun heittäminen voi joskus antaa tekniikasta väärän kuvan. Vasta kun pääsee heittämään keihään vapaaseen ilmatilaan, näkee miten se käyttäytyy.
Joulua Ingberg viettää vanhempiensa kotona Vaasassa perheen jouluperinteistä nauttien.
-- Jouluaattona käydään hautausmaalla sytyttämässä kynttilät, kyläillään tädin luona ja tietysti joulupukki tulee, kuten joka vuosi. Jouluaamuna käydään kirkossa, mennään toisen tädin luo kirkkokahville ja sitten mummo tulee meille syömään, Inberg kuvailee.