Talvimyrskyjen sähkönjakelulle aiheuttamat ongelmat osoittavat, ettei infrastruktuuriin investoimista pidä laiminlyödä. Aiheutuvat tappiot eivät ole ainoastaan taloudellisia.
Tapaninpäivän talvimyrskyn tuhojen korjaaminen on ottanut paljon pidempään kuin moni osasi odottaa. Toista viikkoa kestävä sähköttömyys on sellaisessa kehittyneessä maassa kuin Suomi täysin käsittämätöntä, varsinkin kun ankarat talviolosuhteet eivät voi tulla yllätyksenä.
Voimayhtiöt ovat tehneet kaikkensa selittääkseen asioita parhain päin. Totta on, että luonnonvoimien edessä on joskus antauduttava. Kun tarkasteltavana kuitenkin on välttämättömyyshyödykkeeksi muuttunut sähkö, kysymys kuuluu, onko sähkökatkojen välttämiseen varauduttu tarpeeksi. Ainakin kadunmiehelle voimayhtiöt ovat viime vuosina olleet otsikoissa lähinnä tukevien voittojensa ja johtajiensa palkitsemisohjelmien vuoksi.
Kun akuutit ongelmat on hoidettu, eli sähköä saa taas maan jokaisesta pistorasiasta, pitäisi aloittaa keskustelu infrastruktuurin tilasta ylipäätään. Joka talvi tekee VR:stä syntipukin roudan runnellessa ratoja, vaikka kyse on enemmänkin haluttomuudesta sijoittaa yhteisiä rahoja rataverkon parantamiseen kuin VR:n johdon kyvyttömyydestä.
Ratojen ylläpitoon ja korjaamiseen tarvittaisiin VR:n arvion mukaan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ensi kuulemalta ole millään muotoa mahdoton, jos sillä voidaan parantaa sujuvuutta ja turvallisuutta.
Maanteiden heikentyvästä tilasta kuulee nurinaa jatkuvasti, vaikka autoilusta ja autoilijalta kerättävien verojen ja maksujen määrällä ei ole mitään laitaa. Isossa ja harvaan asutussa maassa kumipyörillä kulkeminen on välttämätöntä, mikä taas edellyttää riittävästi hyväkuntoisia teitä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että autoilu on olemassa lähinnä valtion pohjattoman kirstun täyttämistä varten. Autoilu on verottajan lempilapsi.
Ja nyt mukaan on laskettava vielä sähköverkko, joka ei kestä reipasta talvimyrskyä. Sähköön perustuva yhteiskunta on osoittanut haavoittuvuutensa. Ihmisten terveys on vakavasti uhattuna jo parin vuorokauden mittaisen sähkökatkon sattuessa.
Eikä kovin kauaa mene siihen, kun tietoverkoista tulee samanlainen yhteiskunnan toiminnan kannalta strateginen infrastruktuurin osa, jonka häiriöt lamaannuttavat kaiken toiminnan nopeasti ja aiheuttavat vakavia turvallisuusriskejä.
Yritystoiminnassa hoetaan taajaan, miten tärkeää on keskittyä ydinosaamisen kehittämiseen. Firmat koettavat karsia tai ulkoistaa tarpeettoman tai ainakin toisarvoisen. Modernin yhteiskunnan ydinosaaminen on infrastruktuuri, olkoon se sitten teknistä tai sosiaalista perusrakennetta tarkoittavaa. Sen päälle rakentuu kaikki: hyvinvointi, talouskasvu, edistyksellisyys, turvallisuus ja tasa-arvo. Kaikki ne ominaisuudet, jotka Suomesta ovat tehneet modernin länsimaisen sivistysvaltion.
Sähkönjakelun keskeytys on kaikessa karmeudessaan oivallinen muistutus siitä, miten tärkeää on olennaiseen keskittyminen. Jos tiet, rautatiet, sähkönjakelu tai tietoverkot eivät toimi, mikään ei toimi.