”Minähän en mitään flunssapiikkejä ota.”
Tällaisiin kommentteihin törmää aina kun influenssarokotukset tulevat puheeksi.
Kommentti lienee joko vitsi tai väärinkäsitys. Ei kukaan muukaan ota flunssapiikkejä. Flunssia vastaan kun ei ole piikkejä.
Influenssa ei ole flunssa. Flunssa on lievempi tauti kuin influenssa. Influenssa tappaa suomalaisia joka talvi.
Flunssia pyörii ympärillämme koko ajan, mutta influenssakausi kestää yleensä joulukuusta maaliskuuhun.
”En ole koskaan ollut niin sairas kuin sinä talvena, kun otin rokotteen.”
Näinkin on moni kertonut. Kylläpä heille on käynyt huono tuuri. Koska influenssarokote ei suojaa flunssilta, flunssia toden totta saattaa tulla ja mennä myös sellaisina talvina, kun influenssarokotus on otettu.
Influenssarokote suojaa vain ja ainoastaan influenssaviruksilta eli tulevana talvena kahdelta A-virustyypiltä (H3N2 ja H1N1 eli sikainfluenssa) ja yhdeltä B-virustyypiltä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat vakuuttavat, ettei rokote heikennä vastustuskykyä eikä aiheuta influenssaa.
Flunssakierteellä ja rokotuksella ei nykytietämyksen mukaan ole mitään tekemistä keskenään.
Voisiko olla niin, että juuri sinä talvena, kun ihminen ottaa rokotteen, hän tarkkailee flunssiaan ja sairastumisiaan erityisen tarkasti? Kuinka moni rokottamaton oikeasti laskee, montako nuhaa hänelle kertyy talven aikana?
”Sikapiikki vei luottamukseni rokotteisiin.”
Pandemrix-sikainfluenssarokotteen laukaisema narkolepsia-aalto yllätti myös rokoteviranomaiset. Tapaus heikensi suomalaisten luottamusta juuri influenssarokotteisiin pitkäksi aikaa.
Kaikki 65 vuotta täyttäneet saavat ilmaisen rokotteen, mutta alle puolet heistä ottaa sen. Ilmaisrokotteeseen oikeutetuista pikkulapsista rokotetaan vain 15–20 prosenttia.
Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten aikuisten narkolepsiatapaukset eivät selity yksin Pandemrixin adjuvantilla kuten aiemmin luultiin. Vastaava adjuvantti oli käytössä Kanadassa, mutta siellä narkolepsia ei lisääntynyt rokotetuissa.
Euroopassa ja Kanadassa käytettyjen sikainfluenssarokotteiden antigeeniseokset erosivat toisistaan. Näin ollen uskotaan, että myös antigeeniseoksella on merkitystä narkolepsian puhkeamisessa.
Influenssarokote Fluarixin antigeeniseos on valmistettu samalla tavalla kuin Pandemrixin. Siksi THL suosittelee, että Fluarixia annetaan vain 65 vuotta täyttäneille ja Vaxigripiä alle 65-vuotiaille.
Viranomaiset pitävät Fluarixia turvallisena ikäihmisille.
Turvallisempi se ilman muuta on kuin influenssa.
”Olen terve, joten en tarvitse rokotetta.”
Influenssa on riski myös täysin terveille ikäihmisille. Kun ikää kertyy, puolustusjärjestelmä heikkenee.
Viime talven influenssakaudella Suomessa ilmeni 1 000–2 000 ylimääräistä kuolemaa. Influenssa selittää valtaosan ikääntyneiden ylimääräisestä kuolleisuudesta talvella.
Myös terve ja hyväkuntoinen vanhus voi saada influenssan jälkitautina keuhkokuumeen, joka saattaa jopa tappaa.
En ole itsekään ottanut influenssarokotetta sikapiikkikohun jälkeen. En kuulu riskiryhmiin, mutta nyt harkitsen rokotetta vakavasti.
Viime keväänä perheeni sairasti B-influenssaa kuukauden, ja lisäksi lastenhoitajiksi värvätyt isovanhemmat saivat meistä tartunnan.
Ventolinea astmalapselle suihkutellessani kadutti, ettei edes lasta ollut rokotettu.
Omalla rokotuksellani haluaisin suojata myös lähipiiriin kuuluvat ikäihmiset ja vähentää mahdollisia poissaoloja töistä.