heino.ylisipola@kaleva.fi
Eihän tässä näin pitänyt käydä! Suomalaiset palkansaajat saivat viime vuonna kaksinumeroisia palkankorotusprosentteja ja kaikki olivat tyytyväisiä. Julkinen sektori näytti vielä mallia, että kun pannaan kova kovaa vastaan, silläkin rintamalla saadaan kunnon korotukset. Kerrankin saimme kasvatettua ostovoimaa.
Nyt noista mukavista prosenteista suurin osa on syöty, kun inflaatio on hiipinyt meidän jokaisen kukkaroon. Se on sellainen rosvo, että sen hyökkäykseltä ei välty köyhä eikä rikas. Ruokakaupassa jokainen huomaa, että rahaa maitoon ja leipään kuluu paljon enemmän kuin vuosi sitten.
Suomessa inflaatio, hintojen nousu, lienee ylittänyt jo neljän prosentin vuosivauhdin. Tällaista ei ole nähty Suomessa 2000-luvulla. Melko tarkkaan neljä vuotta sitten Suomen inflaatio oli pakkasella. Me elimme kesän 2004 kynnyksellä deflaation eli hintojen laskun aikaa. Se antoi kukkaroihimme lisää ostovoimaa.
Meillä ei ole enää omaa raha- eikä korkopolitiikkaa, kun kuulumme eurojärjestelmään. Euroopan keskuspankki EKP nosti torstaina ohjauskorkonsa 4,25 prosenttiin ja perusteli sitä nopeasti kiihtyneellä inflaatiolla. Euromaiden inflaatio kipusi ennakkotietojen mukaan kesäkuussa neljään prosenttiin.
EKP on asettanut itselleen kunnianhimoisen hintavakaustavoitteen, jonka mukaan hintojen nousu ei saa ylittää kahta prosenttia. Siihen nähden koron nosto on ymmärrettävä, se on kuin pankin käsikirjasta.
Euroopan talous kuitenkin jäähtyy eli kasvu hidastuu. Yleensä sellaisessa tilanteessa korkoa lasketaan, jotta kasvu piristyisi eikä nosteta. Koron nostolla rangaistaan inflaatioon syyllisiä. Euroopan maiden hintojen nousuvauhdin "syylliset" ovat kuitenkin vanhan mantereen ulkopuolella.
Hintapaineet tulevat maailmamarkkinoilta raaka-aineiden hintojen noususta. Esimerkiksi raakaöljyn hinta on kaksinkertaistunut vuodessa ja pelkästään tänä vuonna 50 prosenttia. Jyrkästi nousseet raaka-aineiden hinnat vyöryvät elintarvikkeiden, tavaroiden ja palveluiden hintoihin niitä korottaen. Palkankorotusten reaalinen ostovoima on tullut näin syödyksi.
EKP:n koronnosto antaa pankeille syyn nostaa omia prime-korkojaan ylöspäin ja monet ovat niin tehneetkin ennakoidessaan EKP:n päätöstä. Asuntovelallisten taakka kasvaa tuntuvasti ja taas jää rahaa vähemmän elämiseen.
Kuljetusyrittäjille koron nousu tietää lisää surkeutta, kun polttoaineen hinnat ovat jo järkyttävän korkealla. Huippukallis polttoaine ja korkeat korot ovat monelle yrittäjälle tappava yhdistelmä. Toivottavasti EKP ei ole päätöksellään vauhdittamassa konkursseja.
Maatalous tarvitsee energiaa, polttoainetta, jotta se voisi tuottaa meille elintarvikkeita. Lannoitteet maksavat yhä enemmän, koska öljyä tarvitaan niidenkin tuotannossa. Jotta maatalous jotenkin kannattaisi, vähittäishintoja on pakko nostaa ja inflaatio saa taas sytykettä.
Markkinatalous kuitenkin korjaa häiriötilansa. Näemmekö vielä lisää öljynhinnan korotuksia ja yhä kallistuvia raaka-aineita ja elintarvikkeita, kunnes tulee hiljainen pamaus: maailmantalous hiljenee kustannustakan alla ja työttömyys kasvaa ennätysmittoihin kaikkialla?
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen ihmetteli tv-uutisissa EKP:n koronnostoa. Hän jopa arveli, että myöhempi historiankirjoitus voi osoittaa sen virheliikkeeksi. Maallikkona ja talousharrastajana uskon siihen jo nyt.