In­fek­tio­pel­ko ei pie­nen­nä päi­vä­ko­ti­ryh­miä

KalevaOulu Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen

Kädet saippuassa. Mäntylä-Snellmanin päiväkotilaiset Anna Perälä (vas.), Ilona Satta,ohjaaja Liisa Hietala ja lapsukaiset Hanna Riekki ja Tyti Hämeenaho ja ohjaajat Liisa Hietala ja Kaarina Ronkainen pesevät käsiään ahkerasti muulloinkin, kuin huuhdellessaan huovutukseen käytettävän marseillesaippuan käsistään.
Kädet saippuassa. Mäntylä-Snellmanin päiväkotilaiset Anna Perälä (vas.), Ilona Satta,ohjaaja Liisa Hietala ja lapsukaiset Hanna Riekki ja Tyti Hämeenaho ja ohjaajat Liisa Hietala ja Kaarina Ronkainen pesevät käsiään ahkerasti muulloinkin, kuin huuhdellessaan huovutukseen käytettävän marseillesaippuan käsistään.
Kuva: Eljas Sallmén


Oulu
Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovinen väitti tiistain Kalevassa, että suurien lapsiryhmien vuoksi päiväkodit ovat nykyisellään vastustuskykyisten bakteerien hautomoita. Ryhmässä tulisi olla korkeintaan kahdeksan lasta.

Oulun kaupungin päivähoidon ja perhetyön vs. tulosyksikköjohtaja Ulla Rissanen huomauttaa, että nykyisten 21-lapsen päiväkotiryhmien pienentämiseen tarvittaisiin paljon rahaa, eikä se tämän hetkisillä resursseilla onnistu.

"Lapsiryhmien koot ovat nykyisten suositusten mukaiset. Niiden muuttaminen vaatisi sekä lain- että ryhmäkokoasetusten muutosta", Rissanen tähdentää.

Pienryhmiä, Oulun tapauksessa perhepäivähoitoa, käytetään vanhempien toivomuksesta mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi korvatulehduskierteen katkaisemiseen. Kun lapset kasvavat ja heidän vastustuskykynsä paranee, paluu päiväkotiin on mahdollinen.

Kaupungista löytyy 8-10 hengen pienryhmiä, mutta lapset ovat valikoituneet niihin muista syistä kuin sairastelun vuoksi. Pienryhmäläiset ovat usein keskittymis- ja käytöshäiriöisiä sekä puhe- ja liikuntaongelmaisia.



Desinfiointitippa
tappaa pöpöt


Päiväkodeissa on kiinnitetty huomiota infektioiden leviämisen estämiseen muun muassa ruuan jakeluun ja vaipanvaihtoon liittyvällä ohjeistuksella. Asennekasvattajana on toiminut myös Oulun yliopistollisen sairaalan professori Matti Uhari, jonka juurrutti oululaisiin päiväkoteihin desinfiointitipan ahkeran käytön 1990-luvulla tutkimustensa myötä.

"Tippa käytetään silloin, kun lapsi tulee päiväkotiin ja lähtee sieltä. Sitä hierotaan käsiin myös aina ennen ruokailua ja wc-käyntien jälkeen. Meidän kokemuksemme on, että tipan käytön myötä infektiot ovat vähentyneet niin lapsilla kuin henkilökunnallakin", kertoo Mäntylä-Snellmanin päiväkodin johtaja Anita Pakanen, joka kertoo itse olleensa kuumeessa viimeksi 1990-luvun alussa.

Oulun suurimman päiväkodin 200 käyttäjää on jaettu 8-21 lapsen ryhmiin. Pienimmät ryhmäkoot ovat nuorimmilla lapsilla.

"Pienten ryhmien kohdalla on enemmän tartuntoja, jotka johtuvat lähinnä siitä, että pienet lapset pistävät kaiken suuhunsa. Isompien ryhmissä infektiot leviävät vähemmän, sillä he ymmärtävät, ettei kaikkea tarvitse maistaa", Pakanen sanoo.

Hän ei tyrmää ajatusta pienemmistä ryhmistä, mutta huomauttaa, että infektiotautien leviäminen on vain yksi pointti joka asiassa puhuttaa.

Ilmoita asiavirheestä