Indonesia tekee kaikkensa, että Libanonin tulitauko saadaan pitämään. Tästä syystä Indonesia osallistuu myös YK:n Unifil-operaatioon, perusteli presidentti Susilo Bambang Yudhoyono tiistaina Helsingissä.
-- Emme halua, että viattomat joutuvat kärsimään. Ellemme pysty lopettamaan konfliktia, kielteiset vaikutukset ulottuvat koko islamilaiseen maailmaan, Yudhoyono huomautti tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa.
Indonesian ensimmäisten sotilaiden odotetaan siirtyvän Etelä-Libanoniin kuun loppuun mennessä. Lähdössä on kaikkiaan tuhatkunta miestä. Indonesian roolia pidetään erityisen tärkeänä, koska maassa asuu enemmän muslimeita kuin missään muualla maailmassa.
-- Heti kun yhteenotot puhkesivat, Indonesia vetosi YK:hon ja vaati pikaisia toimia sodan päättämiseksi, Yudhoyono muistutti.
Indonesialaisten rauhanturvaajien pääsy Libanoniin oli aluksi vaakalaudalla, koska Indonesialla ja Israelilla ei ole diplomaattisuhteita. Israel kuitenkin lievensi myöhemmin vaatimuksiaan Unifil-maiden kriteereistä.
Yudhoyono mukana Nobel-arvailuissa
Yudhoyono keskusteli presidentti Tarja Halosen kanssa Libanonin tulitauon lisäksi Acehin rauhanprosessista ja tsunamin jälkeisestä jälleenrakennuksesta. Yudhoyono totesi, että seuraava haaste Acehissa ovat paikallisvaalit, jotka pyritään pitämään marraskuun paikkeilla.
-- Meidän pitää taata, että vaalit pystytään toteuttamaan demokraattisesti, rehellisesti ja rauhanomaisesti. Rauhanprosessia on jatkettava ja Aceh rakennettava uudelleen.
Yudhoyono ei vastannut kysymykseen, miten hän arvioi mahdollisuuksiaan saada Nobelin rauhanpalkinto. Tällä viikolla julkistettujen veikkausten mukaan kärjessä ovat sekä Yudhoyono että presidentti Martti Ahtisaari, jonka välityksellä Acehin rauhansopimus solmittiin viime vuoden elokuussa. Yudhoyono oli viikonloppuna Asem-kokouksessa, jonka jälkeen järjestettiin varsinainen valtiovierailu.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki allekirjoitti samalla Suomen ja Indonesian uuden investointisuojasopimuksen. Se antaa suomalaisille sijoituksille Indonesiassa vähintään yhtä hyvän kohtelun kuin maan omille tai muiden maiden sijoittajille ja sijoituksille.