Terroristijärjestö Jemaah Islamiahin hengelliseksi johtajaksi epäilty islamilainen uskonoppinut Abu Bakar Bashir oli tiistaina tuomiolla Indonesiassa. Bashir tuomittiin kansankiihotuksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen.
Oikeudessa jäi näyttämättä toteen, että Bashir olisi johtanut useista pommi-iskuista epäiltyä Jemaah Islamiah-järjestöä. Syyttäjä vaati Bashirille 15 vuoden vankeustuomiota.
Jemaah Islamiah yrittää luoda Kaakkois-Aasiaan mahtavan islamilaisen valtion. Voi olla, että tuomioistuin langetti Bashirille suhteellisen lievän rangaistuksen poliittisista syistä.
Indonesiassa varotaan ärsyttämästä maan islamilaista mielipidettä. Esimerkiksi maan presidentti Megawati Sukarnoputri ei ole sanonut juuri mitään Jemaah Islamiah-järjestöstä.
Ehkäpä Indonesiassa on alettu pelätä, että Jemaah Islamiahin päämäärä islamilaisesta jättivaltiosta ei ole tuulesta temmattu. Pelkoon on monia syitä.
Poliittisella johdolla täytyy kuitenkin olla tarve hillitä ääri-islamilaisia. Siitä kertoo se, että Bashir tuomittiin vankilaan, tosin lyhyeksi aikaa, mutta kuitenkin.
Viime aikoihin saakka Indonesian poliittinen johto ei ole myöntänyt, että maassa olisi terrorismiongelma. Indonesiassa on kuitenkin ollut useita islamilaisia terroristijärjestöjä jo vuosia.
Indonesian islamilaisuudessa sanotaan tapahtuneen kahden viime vuosikymmenen aikana suuria muutoksia. Niitä vain ei ole havaittu, koska maassa hallitsi diktaattori Suharto, jonka valtakaudella ei sopinut näkyvästi pullikoida.
Nyt tiukan linjan islamilaisuus on nousemassa esille maassa, jossa on noin 220 miljoonaa asukasta. Heistä 85 prosenttia on muslimeja.
Muutokselle on löydetty hyvät perustelut: poliittinen ja taloudellinen johtajuus on Suharton valtakauden loppumisesta huolimatta korruption rämettämä. Maan työttömyysaste on peräti 40 prosenttia.
Diktaattori Suharto teki valtakautensa jo himmetessä ehkäpä kohtalokkaan päätöksen. Hän lähetti opiskelijoita Lähi-itään ja jotkut heistä palasivat radikalisoituneina täynnä vihaa länsimaita ja juutalaisia vastaan.
Tilanne kärjistyi, kun Saudi-Arabia alkoi 1990-luvulla rahoittaa moskeijoita ja islamilaisia sisäoppilaitoksia Indonesiassa. Tiukan linjan islamilaisuus pääsi juurtumaan joihinkin sisäoppilaitoksiin saudiopettajien kautta.
Indonesiassa on noin 14 000 islamilaista sisäoppilaitosta, mutta vain harva niistä on ääriainesten hallussa. Abu Bakar Bashirin perustama koulu on sisäoppilaitoksista kuuluisin. Bashirin alaisuudessa opiskeli monia Jemaah Islamiah-järjestön jäseniksi epäiltyjä.
Suharon valtakausi päättyi 1998. Sitä ennen monet Jemaah Islamiahin nuoret kannattajat olivat paenneet Malesiaan. Kun he palasivat uuteen vapaampaan Indonesiaan, he alkoivat järjestäytyä uudelleen ja tehdä terrori-iskuja tukikohtinaan pienet islamilaiset sisäoppilaitokset.
Niissä oli toki aikaisemminkin esiintynyt ääriajattelua.
Syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat ajoivat Yhdysvallat dramaattiisiin toimiin terrorismia vastaan. Monet katsoivat Indonesiassakin toimien kohdistuvat myös islamia vastaan. Jopa maltilliset islamilaiset antoivat kovia lausuntoja. Tässä valossa ei ole ihme, että monet tavalliset indonesialaiset alkoivat kannattaa islamin jyrkempiä muotoja.
Indonesialaiset ovat valtaosin toki maltillisia muslimeja. Loppujen lopuksi on hyvin vaikea arvioida, onko ääri-islamilaisuudella kannattajia nuorten indonesialaisten keskuudessa. Heitä sanotaan kiinnostavan enemmän työpaikan etsiminen ja viihde kuin uskonto ja politiikka.