"Emme pysty vielä laskemaan uhrien kokonaismäärää, mutta se lienee kymmeniä tuhansia", totesi Meulabohin kaupunginjohtaja radiossa.
Acehin maakunnan länsirannikolla Sumatran pohjoisosassa sijaitsevasta lähes 100 000 asukkaan kaupungista tuhoutui kolme neljäsosaa.
Ilmakuvissa näkyy joitakin rakennuksia, jotka ovat kuin ihmeen kautta yhä pystyssä. Kaikki muu on pelkkää rauniokenttää.
Tämän lähimpänä joulukuun 26. päivän maanjäristyksen keskusta sijainneen rannikon kylät ovat tuhoutuneet. Tsunamit nousivat jopa 15 metrin korkeuteen. Mitään suojaa ei enää ole jäljellä.
Ainoastaan Simeuluen saari, 60 kilometriä Meulabohista etelään, säästyi tuhoilta. Australialaisen The Age -päivälehden mukaan saaren 70 000 asukkaasta kuoli vain viisi. Mutta lähes puolet heistä on nyt leiriytynyt kukkuloille uusien hyökyaaltojen pelossa.
"Ei mitään selviämisen mahdollisuuksia"
"Sumatran länsirannikko koki näin vakavia vaurioita, koska se kärsi ensin maanjäristyksestä ja sen jälkeen tsunameista. Sillä ei ollut käytännössä mitään selviämisen mahdollisuuksia", totesi YK:n edustaja Oliver Hall.
Simeuluen eteläpuolella Niasin saarilla, joilla asuu puoli miljoonaa ihmistä, viranomaiset kertovat, että uhrien lukumäärä on alle sata, ja arvioivat, ettei alueella tarvita ulkomaista apua.
Sumatran eteläkärjessä Banda Acehin keskuksessa haudataan yhä kuolleita raunioiden keskellä. Ensimmäiset kansainväliset avustuslähetykset saapuivat keskiviikkona 29. joulukuuta australialaisten ja malesialaisten lentokoneiden tuomina. Lisää apua on tulossa Japanista ja Singaporesta.
Ruumiita on kaupungissa tuhansia, samoin pienissä kalastajakylissä ja Acehin itäosan pikkukaupungeissa, jotka myös ovat tuhoutuneet. Pikkusaarilta ja myrskyn tuhoamilta syrjäseuduilta ei ole saatu mitään tietoja, joten voidaan ymmärtää, että YK arvioi keskiviikkona maanjäristyksen indonesialaisuhrien määrän voivan nousta 80 000 kuolleeseen. Keskiviikkona ruumiita oli jo laskettu yli 36 000.
Asukkailla ei ole enää syötävää
Banda Acehissa ja sen lähitienoilla asukkailla ei ole käytännössä enää mitään syötävää. Juomakelpoisesta vedestä on ankara puute. Jotkut ovat lakanneet etsimästä kadonneita sukulaisiaan. Tuhannet ihmiset - vähemmistö, joilla on siihen varaa - ovat paenneet maakunnasta etelämmäksi Medaniin ja sen lähistölle. Köyhät sen sijaan ovat leiriytyneet paikan päälle. Yli 6 000 talonpoikaa on hakeutunut Cut Mutian sairaalaan Lhokseumaween itärannikolle, jossa lääkkeet ja ravinto eivät enää riitä.
Acehin maakunnassa, jossa on hiukan yli neljä miljoonaa asukasta, on pula kaikesta, niin infrastruktuureista kuin avustushenkilökunnastakin. Sotilaat, jotka on lähetetty paikan päälle taistelemaan pientä itsenäisyysmielistä sissiliikettä vastaan, ovat joutuneet vaihtamaan tehtäviään: nyt heidät on määrätty keräämään ruumiita. Molemmat osapuolet näyttävät tällä hetkellä noudattavan väliaikaista tulitaukoa, vaikka kummatkin syyttelevät toisiaan.
Puhelinyhteydet ovat yhä poikki, jopa Banda Acehissa, ja avustusten kuljettaminen maateitse on mahdotonta varojen puutteen ja tieyhteyksien katkeamisen vuoksi. Siltoja on romahtanut ja polut ovat kulkukelvottomia. Ilmatiedustelun avulla on voitu todeta, että suurin osa kaupungeista ja kylistä niin maakunnan länsi- kuin itäpuolellakin, on tuhoutunut.
Kuusi Yhdysvaltain sotalaivaston alusta, mukana yksi lentotukialus, sekä Indonesian merivoimien aluksia, on matkalla tuhoalueelle. Australia puolestaan aikoo lähettää alueelle helikopterien tukialuksen. Kuljetukset vievät kuitenkin joitakin päiviä, eikä niiden vastaanottamiseen myöskään olla vielä valmiita.
Acehin viimeisin itsenäisyyskapina alkoi vuonna 1976. Sen jälkeen suuri osa maakunnasta on ollut suurimman osan ajasta sotavyöhykettä. Hallitus sääti vuonna 2003 alueelle sotatilalain, joka korvattiin kesäkuussa poikkeustilalla, mikä tarkoittaa käytännössä samaa. Infrastruktuurit ovat rapistuneet jo neljännesvuosisadan.
Maakunta on rikas, mutta hurskaista muslimeista koostuva väestö on köyhää, sillä Djakarta kerää suurimman osan öljytuotannon voitoista. Acehin asukkaat ovat lopulta saaneet "erityisautonomian, mutta se on suurelta osin jäänyt panematta täytäntöön.
Siviilihallinto romahtanut aiemmin
Alueella asuu noin 40 000 sotilasta, joihin väestö suhtautuu vihamielisesti, mutta siviilihallinto on romahtanut. Korruptio vallitsee. Maakunnan kuvernööri Abdullah Puteh on vankilassa ja hänet on pidätetty virantoimituksesta, kunnes häntä vastaan nostettu kavallusjuttu on käsitelty oikeudessa.
Humanitaarisen avun antaminen Acehissa on siis paljon vaikeampaa kuin muilla alueilla. Vuosia jatkuneen eristyksen jälkeen maakunnan avaaminen ulkomaisille avustusjärjestöille on tietysti rohkaiseva merkki. Mutta tämä päätös, johon armeija lopulta suostui, johtuu katastrofin laajuudesta. Lukemattomia ihmishenkiä saatetaan menettää, mikäli nälänhätä tai epidemioita syttyy laajan avustusohjelman puutteessa.
Avustustoimet on toteutettava muutamassa viikossa tai jopa vain muutamassa päivässä. Eikä tuollaista ohjelmaa voida edes ajatella ilman ulkomaiden vahvaa mukanaoloa.