Hallituksen kehyspäätökseen sisältyvä eläkeindeksien osittainen jäädytys pienentää eläkeläisten ostovoimaa.
Hallitus päätti kehysriihessään, että kansaneläkkeen ja työeläkkeiden indeksikorotukset tehdään ensi vuonna 0,4 prosentin suuruisena. Korotus on mitoitettu työmarkkinaratkaisussa sovitun palkkojen korotuksen mukaiseksi. Kyseessä on kuitenkin yli prosenttiyksikön eli noin kahden kolmasosan leikkaus.
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu STM:stä kertoo, että ensi vuoden alussa lainmukaisen kansaneläkeindeksin mukainen korotustaso olisi tämän hetken arvion mukaan 1,6 prosenttia ja työeläkeindeksin 1,5 prosenttia. Todelliset lainmukaiset indeksitasot vahvistuvat vasta lokakuussa.
Indeksijäädytyksellä on tarkoitus saada suoraan valtion kassaan yhteensä 150 miljoonan euron säästöt. Kokonaissäästö on vajaa 300 miljoonaa, joka kohdentuu valtion lisäksi yksityisen sektorin ja kuntien eläkkeisiin.
Eläkeläisten etujärjestöt eivät leikkauksesta ilahtuneet. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö huomauttaa kannanotossaan, että kansaneläkkeiden indeksijäädytys puree eniten takuueläkkeen ja pienten työeläkkeiden saajiin.
– Leikkaus lisää eläkeläisköyhyyttä. Tätä linjaa täydentää vielä lääkekorvauksien alkuomavastuu.
Myös Eläkkeensaajien keskusliitto EKL paheksuu hallituksen päätöstä voimakkaasti. EKL:n mukaan indeksikorotuksen osittainenkin jäädyttäminen leikkaa eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle.
