Rovaniemi Inarin metsänhakkuita ja saamelaista poronhoitoa nostetaan maanantaina puheenaiheeksi Helsingissä järjestettävässä seminaarissa. Yksi seminaarin pääjärjestäjistä on saamelaisneuvosto, joka on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteinen kansalaisjärjestö.
- Tavoitteemme on, että Helsingin päässä viranomaiset ja media saisivat oikeata tietoa asianosaisilta itseltään. Meidän mielestämme Inarin tilanteesta on annettu aivan vääränlainen kuva, saamelaisneuvoston suomalainen varapuheenjohtaja Kati Eriksen sanoo.
Hän kertoo, että päättäjien tiedonpuute lähtee aivan perustasolta.
- Esimerkiksi tällainen käsite kuin poroisäntä. Ministeriöissä ei tunnuta tietävän, mitä poroisäntä tarkoittaa. Hänhän edustaa koko paliskuntaa eli on paliskunnan päämininisteri, Eriksen sanoo.
Pahinta Eriksenin mukaan on luulo, että Inarin metsäkiistassa on kysymys vain parista poromiehestä.
- Ei käsitetä, että kahdeksasta Inarin alueen paliskunnasta viisi on tämän asian takana, Eriksen sanoo.
Saamelaisia kuultava oikeasti
Eriksenin mukaan saamelaisten puutteellinen kuuleminen Inarin metsäasiassa kuvastaa valtion suhtautumista saamelaisiin.
Inarin valtionmetsien käytöstä pitäisi hänen mielestään päättää neuvottelupöydässä, jossa istuvat saamelaiskäräjät, paliskunnat, Metsähallitus ja edustus Suomen hallituksesta. Saamelaisneuvoston tavoite on saada valtio ymmärtämään, ettei se voi olla neuvottelematta oikeasti saamelaisten kanssa.
- Tähän saakka saamelaisia on kuultu lähettämällä alemman tason virkamies kertomaan saamelaisille, ettei hän voi puuttua tähän eikä tähän. Sitten sanotaan, että nyt on neuvoteltu, kun tämä ihminen on istunut siellä ja kirjannut ehkä jotain esille tulleita huolia, Eriksen kuvailee.
Neljän eri inarilaisen paliskunnan poromiehistä ja saamelaisneuvoston edustajista koottu delegaatio pyrkii tiistaina tapaamaan eri ministereitä sekä eduskuntaryhmiä.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on ollut saamelaisneuvostolle Eriksenin mukaan hyvä yhteistyökumppani.
- Greenpeacella on rajut keinot saada asioille huomiota. Selvää on, että vaikka tämä kiista on jatkunut jo useita kymmeniä vuosia, se nousi kunnolla keskustelun kohteeksi vasta Greenpeacen tultua mukaan, Eriksen sanoo.
Inarin metsäkiista kärjistyi vuosi sitten, kun Greenpeace perusti tiedotusleirin Inariin. Sittemmin kolme nellimiläistä poromiestä on valittanut YK:n ihmisoikeuskomitealle hakkuista, jotka heidän mielestään haittaavat saamelaisten oikeutta laidunkiertoon perustuvaan poronhoitoon.
- Jos laidunmaat hakataan, ainoa konsti on pistää porot aitaan ja ruokkia ympäri vuoden. Silloin se ei ole enää perinteistä poronhoitoa, Eriksen sanoo.
Metsähallitus joutui keskeyttämään hakkuut 27 000 hehtaarin alueella Nellimissä, ja Suomen hallitus odottaa parhaillaan komitean vastausta asiaan.