Inarin Luonnonystävät ry on erittäin pettynyt Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön haluttomuuteen ratkaista Ylä-Lapin erämaametsien kohtaloa inarilaisia tyydyttävällä tavalla. Yhdistys paheksuu lisäksi harhaanjohtavilla prosenttiluvuilla tapahtuvaa vedätystä.
Yhdistys katsoo, että hakkuusuunnitetta on laskettava Ylä-Lapissa niin paljon, että inarilaisten eränkäynnin ja virkistyksen kannalta tärkeät erämaiset vanhat metsät sekä porotaloudelle tärkeät laitumet voidaan säästää hakkuilta. Enin osa näistä on mainittu ns. Saarelan mietinnössä.
Metsähallituksen tulee esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että KEMERA-rahoitusta voidaan käyttää Inarin metsissä harvennuksien ja energiapuun korjuun tukemiseen, samoin esittää luopumista taloudellisen kannattavuuden vaatimuksesta.
Ylä-Lapin metsäkiista ei tule ratkeamaan ennen kuin metsätalous on sopeutettu paikallisten ihmisten virkistäytymisen ja perinteisen eränkäynnin sekä kehittyvän luontomatkailun ja porotalouden tarpeisiin.
Maa ja metsätalousministeriö on esittänyt, että Ylä-Lapissa metsätalous toimii vain 9 prosentin pinta-alalla. Tämä prosentti on saatu aikaiseksi laskemalla mukaan koko Utsjoki, Enontekiö ja Inari. Kuitenkin kiistanalaista metsätaloutta harjoitetaan ainoastaan Inarin kunnassa.
Tosiasiassa Inarin metsätaloutta harjoitetaan 67 prosentilla koko metsämaan alueesta. Suojeltu metsämaakin on harvaa tunturinalusmetsää (keskituotto noin 0,5 kuutiota hehtaarilta vuodessa).
Näin ollen suojelun vuoksi on toistaiseksi poistunut vuotuisesta kasvusta vain 10-15 prosenttia. Näin ollen metsätalous on voinut toimia Inarissa kaiken aikaa lähes teoreettisella maksimitehollaan. Metsien suojelun vuoksi ei Inarissa ole menetetty yhtään työpaikkaa.
Inarin Luonnonystävät ry paheksuu jatkuvaa ja tahallaan harhaanjohtavaa suojeluprosenteilla kikkailua.
Inarin Luonnonystävät ry:llä on 198 jäsentä, mikä 2,7 prosenttia koko kunnan väestöstä.