Metsähallituksen Inarin alueen puunkorjuutyöt ovat jälleen arvostelun kohteena. Muotkatunturin ja Paatsjoen paliskuntien poroisäntien mukaan hakkuut aiheuttavat poronhoidolle suurta haittaa Kessissä ja Paadarskaidissa.
Paliskunnat ovat ilmoittaneet Metsähallitukselle, etteivät ne hyväksy hakkuita tärkeillä talvilaidunalueillaan. Saamelaista poronhoitoa harjoittavat paliskunnat syyttävät maankäytön suunnittelijoita siitä, etteivät he ota huomioon Suomen perustuslain saamelaisille turvaamaa oikeutta perinteiseen poronhoitoon.
Laidunmaiden vähetessä paliskuntien on pakko aloittaa lisäruokinta rehulla.
"Se olisi saamelaisen poronhoidon kannalta niin ekologisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisestikin kestämätöntä", sanotaan paliskuntien tiedotteessa.
Ylä-Lapin metsätalouspäällikkö Pertti Heikkuri myöntää, että sekä Kessissä että Paadarskaidissa on aloitettu muutamien kymmenien hehtaarien alueilla hakkuut, joista on ilmoitettu etukäteen paliskunnille. Poromiesten vastustus ei lopeta hakkuita.
"Talousmetsäalueilla ei voida totaalisesti lopettaa hakkuita. Me emme päätä maankäytöstä, vaan se tehdään määräajoin luonnonvarasuunnittelussa", Heikkuri sanoo.
Paliskuntien mukaan vastuu porojen luonnonlaidunten säilyttämisestä on piilotettu ja pilkottu valtion organisaatioihin, kuten eduskuntaan, ministeriöihin ja Metsähallituksen Tikkurilan pääkonttoriin sekä Ylä-Lapin yksikköön.
"Vuosikymmeniä käymämme keskustelu ei ole vieläkään johtanut tulokseen, joka turvaisi poronhoidon harjoittamisen", paliskuntien tiedotteessa sanotaan.