Virkamiehet puhuvat mielellään vetureista. Ne ovat kaupunkeja, jotka vetävät muita kaupunkeja.
Virkamiehet unohtavat, että kaupungit pysyvät paikoillaan. Vain siinä he ovat oikeassa, että vetureissa on vetovoimaa.
Koska veturikaupunki ei voi vetää muita kuntia yhtään lähemmäksi, se vetää niistä kaiken irtotavaran: ihmiset, yritykset, ideat.
Ne ovat siis imureita.
Esimerkiksi Oulu-imurin kärsä on ulottunut Utsjoelle saakka. Ti-lastokeskuksen numerot ovat pit-kään osoittaneet Oulun vaurastuvan ja Pohjois-Suomen kuihtuvan.
Utsjoella syntyneet ihmiset ja ideat löytyvät lopulta Oulun pölypussista. Hyvinvointi on huono leviämään mutta hyvä kasaantumaan.
Nyt kuitenkin imuritkin ovat alkaneet köhiä pahasti. Tilastokeskus onkin yllättäen löytänyt niiden pölypusseista ison läjän köyhiä. Niin Rovaniemellä, Kajaanissa kuin Oulussakin pienituloiset ovat lisääntymässä hurjempaa vauhtia kuin jo ennestään köyhissä kunnissa.
Jonkun vuoden päästä puntit maaseudun ja kaupunkien välillä voivat olla tasan.
Nyt kiireisimmät voisivat huudella, että Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnilla alkaa hurja alamäki. Kun niiden veturitkin alkavat voida huonosti, mikään ei enää pelasta kurjuudelta.
Mutta seurataanpa muutama vuosi Ristijärven, Pelkosenniemen tai Pudasjärven kurjuutta. Kurjuus varmasti lisääntyy edelleen, mutta tuskin sen nopeampaa kuin ennenkään.
Huomataan, ettei maakunnan pääkaupungin kurjuudesta ole muille mitään haittaa. Siitä on pelkkää hyötyä.
Jos maakunnan keskuksessakin voi sairastua köyhyyteen, miksi ei voisi muuttaa takaisin kotiin, jossa köyhyyden ilon voisi jakaa kaikkien naapureiden kanssa.
Kohta huomattaisiin, että kotikonnuille on palannut niin paljon köyhiä, että lakkautettu kyläkauppa kannattaisi avata uudestaan. Ristijärvelläkin vuosittain syntyvä yksi lapsi saattaisi saada koulukaverin tai kaksi.
Kotikunta alkaisi voida paremmin, kunnes maakunnan keskuksesta kantautuisi jälleen ilkeän imurin hurinaa. Sinne olisi tullut kannattavia teknologiayrityksiä, jotka maksaisivat hyvää palkkaa.
Jälleen imurin vaurastuminen palauttaisi kurjuuden kaikkiin muihin kuntiin.
Onneksi köyhyys heikentää kuitenkin vain elämisen tasoa. Elämisen laatuun köyhyys ei pääse niin paljon vaikuttamaan.
Tilastokeskuksen monimutkaiset kippurakäyrät tietävät tämänkin.
Isoista kaupungeista vähiten köyhyyttä on Helsingin seudulla, jossa ihmiset asuvat kaikista ahtaimmin. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa asutaan keskimääräistä väljemmin.
Maalla on köyhillekin tilaa paitsi Tyrnävällä, jossa on toiseksi eniten ahtaasti asuvia koko maassa.
Kunnan köyhyys ei heikennä edes terveydenhuoltoa, kuten annetaan ymmärtää. Kaikista kalleinta terveydenhuolto on Helsingissä, vaikka ikääntyvät ihmiset kasaantuvat ihan muualle.
Enontekiöläisten sairaidenkin hoito on paljon halvempaa, vaikka vanhuksia on paljon ja välimatkoja vielä enemmän.
Imurit näyttävät imevän pölypusseihinsa myös sairaudet.