Puheenjohtaja Timo Soini tyytyi antamaan asiasta löysän lausunnon ja siirtämään vastuun Immosen kohtalosta eduskuntaryhmälle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen käytti häikäilemättömästi hyväkseen keskikesän poliittista hiljaisuutta julkaisemalla natsihenkisen vihakirjoituksen Facebookissa. Ajoituksellaan hän maksimoi julkisuuden.
Kirjoituksessaan Immonen julistaa taistelevansa loppuun saakka monikulttuurisuutta vastaan ”aidon suomalaisen kansakunnan puolesta”. Sanoma on kuin kansallissosialistisesta natsi-Saksasta, jossa arjalaista rotua puhdistettiin haitallisista yksilöistä tuhoamalla juutalaisia ja muihin vähemmistöihin kuuluvia. Samansuuntaisen manifestin jätti norjalainen Anders Behring Breivik tapettuaan 77 ihmistä miltei tasan neljä vuotta sitten.
Immosen kirjoitus on kuin märkä rätti vasten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamaa hallitusta, johon perussuomalaiset osallistuvat ensimmäistä kertaa. Hallituksen ohjelmassahan ilmaistaan tahto kehittää Suomea kansainvälisenä ja kulttuuriltaan rikkaana maana.
Vuodatus on selvä provokaatio puolueen puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia vastaan. Ilmeisesti Immonen maksoi vanhoja kalavelkojaan Soinille, joka kehotti taannoin julkaisemassaan kirjassa Immosta keskittymään muihinkin kuin maahanmuuttokysymyksiin.
Immonen on koko poliittisen uransa ajan ratsastanut muukalaisvihalla. Oman vaalipiirinsä (Oulun vaalipiiri) asioille häneltä ei ole liiennyt kiinnostusta.
Ilmeisesti kova julkinen hiillostus pakotti Soinin ottamaan kantaa asiaan, vaikka hän ilmoitti lomalle lähtiessään palaavansa ”kehiin” vasta elokuun puoluekokouksessa. Maanantaina Soini tyytyi toteamaan Ilta-Sanomille Immosen rikkoneen ryhmäsolidaarisuutta. Hän jätti arvioimatta seuraamukset.
Kohu on kiusallinen perussuomalaisille ja koko hallitukselle.
Huolestuttavinta on se, ettei Immonen ole ajatuksineen yksin. Suhtautuminen monikulttuurisuuteen jakaa perussuomalaisia voimakkaasti. Vastakaikua äärikansallismieliselle ajattelulle löytyy äänestäjäkunnasta, mitä osoittaa Immosen toistamiseen tapahtunut valinta eduskuntaan viime kevään vaaleissa.
Puolueen rivien hajoaminen lienee myös selitys Soinin vaisulle esiintulolle asiassa. Elleivät perussuomalaiset tee selkeätä pesäeroa Immosen kirjoitukseen ja erota häntä eduskuntaryhmästä, voidaan se tulkita rasistisen ajattelun hyväksymiseksi. Eurooppalaisissa pöydissä tällä on huono kaiku.
Talouden taantuma ja tulevaisuuden uskon heikkeneminen luovat pohjaa muita alistavalle ajattelulle. Näin kävi 1930-luvun Saksassa. Lama toimi kasvualustana natsismin nousulle.
Immosen kirjoittelua puolustetaan sananvapaudella, jokaisen oikeudella ilmaista ajatuksiaan. Täytyy muistaa, ettei ole olemassa mitään rajatonta sananvapautta. Vapauteen liittyy aina vastuu. Sitä Immonen ei näytä oivaltavan.
Tällainen kirjoittelu lietsoo vihaa ja aiheuttaa pelkoa. Lopputuloksena kenelläkään ei ole hyvä olla.
Monikulttuurisuus on osa eurooppalaisuutta, ei uhka, vaan rikkaus.