IMF kehottaa vaaleja kohti kulkevaa Suomea mieluummin leikkaamaan menoja kuin korottamaan veroja. Talouden oikaisemiseksi lienee kuitenkin tulossa kumpaakin.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tummapukuisten herrojen saapuminen maahan tietää usein huonoa. Suomessa maanantaina näkemyksiään esittänyt valuuttarahaston väki ei kuitenkaan aiheuttanut pelon väristyksiä etukäteen eikä kuulijoiden kalpenemista jälkikäteen.
Vaikka IMF:n mukaan Suomen näkymät ovat epävarmat, tutkijoiden kommentit myös viestittivät luottamusta maan kykyyn hoitaa ongelmansa. Euroopastakin löytyy kaksinumeroinen määrä maita, joiden talous aiheuttaa valuuttarahaston päättäjille paljon syvempiä otsaryppyjä.
IMF:n viestin ytimenä oli sama näkemys, jonka kotimaisetkin poliitikot ja taloustutkijat ovat todenneet: Suomen taloutta uhkaa ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje, jonka torjumiseksi vaaditaan monivuotista sopeutusta. IMF puhuu kymmenestä vuodesta, mikä aikatauluna on realistinen.
Se missä valuuttarahasto meni vaaleihin jo tähyileviä poliitikkoja pitemmälle, oli konkreettisten lääkkeiden nosto esiin: IMF suositteli tasapainotukseen mieluummin menoleikkauksia kuin verojen kiristystä.
Siihen nähden, että Suomen valtion velkaantumisvauhti on nyt toistakymmentä miljardia vuodessa, IMF:n leikkaussuositus on yllättävän keveä: Suomi voisi aloittaa julkisen talouden tasapainottamisen leikkaamalla pysyvästi julkisia menoja 0,5--0,75 prosenttia vuodessa. Käytännössä kyse olisi noin miljardista eurosta vuodessa.
IMF:n leikkausohje ei siis kuroisi Suomen julkisen talouden vajetta umpeen kuin pieneltä osin. Selvää onkin, ettei valtion tai kuntien talous tasapainotu vain leikkauksin ellei myös kasvua saada liikkeelle.
Merkillepantavaa on, että IMF ei tarjoa talouden tasapainotukseen peruslääkkeeksi verojen kiristystä. Menoleikkaukset tarjoavat sen mielestä kestävämmän ja pitempivaikutteisen keinon.
Ensi keväänä valtaan nousevan uuden hallituksen ja sitä seuraavankin on pakko tehdä kansalaisten kannalta ikäviäkin päätöksiä. Se kuinka rajuihin leikkauksiin joudutaan turvautumaan, riippuu etenkin talouskasvusta. Siinä vaiheessa, kun leikkauslistalle ovat joutumassa sosiaalietuudet, poliitikkojen kiusaus turvautua veronkorotuksiin tapaa kasvaa. On todennäköistä, että päätöksiä kireämmistä veroista kuullaan meillä viimeistään ensi keväänä.
Verotuksella kasvua voidaan kiihdyttää tai tukahduttaa. Verojen kiristykset eivät lisää kierroksia kansantalouden koneeseen. Siksi verotuksen muutokset pitää hoitaa niin, että ne jarruttavat talouden vireen nousua mahdollisimman vähän.
Käytännössä edessä lienee verotuksen painopisteen yhä vahvempi siirtymä kohti välillisiä veroja. Äänestäjäkuntakin nielee ne helpommin kuin tilipussin laihtumisen palkkaveron kiristämisen takia.
IMF esitti myös asuntolainojen verovähennysoikeudesta luopumista. Ajatusta tukee moni kotimainenkin ekonomisti, sillä vähennysoikeus kiihdyttää asuntojen hintojen nousua. Ei olisi yllätys, jos vähennysoikeuteen puututtaisiin meilläkin. Poistoa ei kuitenkaan voi toteuttaa äkkirysäyksellä.
"IMF:n leikkausohje ei kuroisi Suomen julkisen talouden vajetta umpeen kuin pieneltä osin. Selvää onkin, ettei valtion tai kuntien talous tasapainotu ellei kasvua saada liikkeelle."