Valtaosaa suomalaisvauvoista imetetään alle suositusten. Moni äiti lopettaa rintaruokinnan aikaisemmin kuin on suunnitellut.
Keskimäärin imetysajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan hieman pidentyneet. Muiden Pohjoismaiden vauvat saavat silti suomalaisia pitempään rintaruokintaa. Virallinen suositus on kuuden kuukauden täysimetys, jonka jälkeen aloitetaan kiinteä lisäravinto.
Yllättävää on, että väestöryhmien erot vaikuttavat imetyksen pituuteen. Mitä paremmin koulutettu äiti ja isä, sitä pitempään lapsia imetetään. Yksinhuoltajuus, matala koulutus ja tupakointi yhdistyvät pulloruokintaan.
Kun imetys sujuu ja onnistuu, ei ole esteitä imetykseen. Mikä sen helpompi, huolettomampi ja halvempi tapa kuin imettää vauvaa. Imetyksen terveysvaikutukset niin lapselle kuin äidille ovat kiistattomat.
Imetys vie kuitenkin aikaa, ja silloin on tärkeää, että äiti saa apua kotitöihin. Monet miehet ovatkin valmiita tukemaan imetystä kantamalla kortensa kekoon kotitöissä.
Aina imetys ei yrityksistä huolimatta lähde luontevasti käyntiin. Äiti kokee tästä helposti stressiä, syyllisyyttä ja pelkoa leimautumisesta huonoksi äidiksi. Tilannetta ei helpota uskomusten, ohjeiden, neuvojen ja normien kirjo.
Imetyksen puolesta tehdään paljon töitä kansallisesti ja järjestötasolla. Synnytyssairaalat voivat saada imetyksen edistämisestä jopa vauvamyönteisyyssertifikaatin. Näissä sairaaloissa ei vauvoille heru lisämaitoa.
Imetys on luonnollinen tapa syöttää vauvaa. Jos siinä kuitenkin on ongelmia, on parasta armahtaa niin äitiä kuin vauvaa ja turvautua lisämaitoon ja korvikkeisiin. Tässä asiassa ei ole olemassa ehdotonta totuutta.