Mielikuvat eivät ratkaise kaupunkien menestystä, mutta vahvasta imagosta on pidettävä huolta.
Taloustutkimuksen keskiviikkona julkistama kuntien imagotutkimus kertoi Pohjois-Suomen näkökulmasta myönteisiä ja kielteisiä asioita. Hienoa oli, että Sotkamo sai sekä oman sarjansa että koko tutkimuksen korkeimman arvosanan. Samassa pienten kaupunkien sarjassa Kuusamo oli kolmas.
Myönteistä oli myös se, että Oulu pärjää mielikuvakisassa edelleen. Sen imago oli suurista kaupungeista toiseksi paras, Tampereen jälkeen. Se huono pohjoissuomalainen tulos taas oli Kemin jäänti hännille keskisuurten kaupunkien joukossa.
Nyt saadut sijoitukset noudattelevat pitkälle saman tutkimuksen edellisvuotista tulosta. Oulu ei siis pystynyt palaamaan ykköspaikalle, jota se piti suurten kaupunkien joukossa 1999-2002. Oulun imago on kuitenkin edelleen erinomainen.
Tutkimuksen tulokset saatiin kyselemällä arvioita kunnista 1 100 ihmiseltä, jotka ovat jollain tavoin työssään tekemisissä kuntien päätöksenteon kanssa. Vastaajina oli muun muassa julkisen sektorin, talouselämän ja tiedotusvälineiden edustajia. Vastaajat arvioivat kokonaisvaikutelmaa kunnista sekä niiden onnistumista eri alueilla.
Kun tutkimuksessa kerätään ulkopuolisten mielipiteitä, siinä ei mitata suoraan sitä, millä tolalla kunnan asiat todella ovat. Tutkimuksen perusteella ei esimerkiksi voi yksioikoisesti päätellä, että kemiläiset olisivat kaikkein tyytymättömimpiä kotikuntaansa tai että Kemissä asiat olisi hoidettu huonommin kuin missään muussa Suomen kaupungissa.
Epäilemättä on silti niin, että hyvä ja huono kello kuuluvat kauas. Kunta, jossa asiat on kuntalaistenkin näkökulmasta hoidettu hyvin, pärjää imagovertailussakin, ja kunta, jossa palvelut kangertelevat, ei pysty luomaan hyvää imagoa edes markkinointitempuin. Lahti ei lyönyt läpi itseään Business Citynä, vaikka kaupunki syyti kampanjointiin takavuosina suuret summat rahaa. Oulusta taas kehittyi teknologiakaupunki lähinnä muista syistä kuin imagomarkkinoinnin ansiosta.
Vaikka mielikuvamittaukset ovat vain mielipiteiden selvittämistä, imago ei ole kunnalle merkityksetön asia. Käytännössä imagon merkitys voi tulla näkyviin esimerkiksi silloin kun yritykset miettivät sijoittautumista, nuoret opiskelupaikan valintaa tai kuka tahansa uudelle paikkakunnalle muuttoa.
Kaupungin tuotekuva, mainosalan termein brändi, rakentuu monesta osatekijästä, esimerkiksi historiasta, talouselämästä, kulttuurista ja urheilumenestyksestä mutta myös visuaalisista seikoista kuten kaupungin ulkonäöstä, jopa hajuista.
Oulussa on pari päivää puhuttu siitä, onko kaupungille suunniteltu uusi graafinen ilme hyvä vai huono. Vaikka kaupungin graafiset tunnukset ovat vain pieni osa kaupungin imagoa, tämänkin tekijän on syytä olla kunnossa.
Huonoksi ei nyt luotua ilmettä voi sanoa, muttei ongelmattomaksikaan. Vaikka graafisia perusmuotoja ja värejä on rajallinen määrä, nyt esitetyt tunnukset ovat harmillisen samankaltaisia muutamien muiden tunnettujen tunnusten kanssa. Oulun Kärpissä ei ole mitään hävettävää, mutta kaupungin ja urheiluseuran tiukka, vaikkakin ilmeisen tahaton liimautuminen toisiinsa tunnusten kautta on hiukan kiusallista.
400-vuotiaan pohjoisen Suomen pääkaupungin tunnusten soisi myös henkivän vahvemmin kaupungin omaleimaisuutta. Nyt esiteltyä graafista ilmettä on siksi vielä syytä miettiä ulkopuolisia asiantuntijoita apuna käyttäen.