Kemin kaupunki on ehkä enemmän kuin mikään muu paikkakunta menneisyytensä vanki. Historian taakka näkyy Kemiin liittyvissä mielikuvissa, uutisotsikoissa ja imagotutkimuksissa. Kemin kokonaisuuskuva painii mutasarjassa, vaikka kaupunki on tehnyt maailmaa kohahduttaneita matkailullisia irtiottoja. Mutta lumilinnatkin sulavat kehnon imagon paisteessa.
Taloustutkimuksen viimeisimmässä imagoselvityksessä mielikuva Kemistä oli keskisuurten kaupunkien joukossa huonoin. Kemi on ollut sarjansa pahnan pohjimmainen koko kuluvan vuosituhannen ajan. Samaan malliin talousongelmien kanssa painiva naapuri Tornio sen sijaan on hyvää keskikastia.
Imagotutkimuksessa kysellään kokonaisvaikutelmaa kunnista niin sanotuilta valistuneilta vastaajilta, kuten julkisen sektorin päättäjiltä. Otos on kohtalaisen suuri. Pohjoisen kunnille arvosanoja antavat Lapin ja Oulun lääneissä asuvat vaikuttajat. Annettua numeroa ei perustella mitenkään.
"Ei kannata hermostua, kysymys on ihmisten mielikuvista. Siinä mielessä imago on hyvä, että emme voi tehdä muuta kuin parantaa sijoitusta", Kemin suunnittelupäällikkö Allan Mikkola hymähtää.
Myös markkinointisihteeri Seppo Lankinen epäilee, että arvosanat peilaavat enemmän mielikuvia kuin todellista tietoa. Pelin politiikka ja kateuskin saattavat vaikuttaa vastauksiin.
Istuuko lumilinna
Kemin eetokseen?
Suomen Akatemian tutkijatohtori Topiantti Äikäs Oulun yliopiston maantieteen laitokselta kehottaa lukemaan Taloustutkimuksen kyselyn tuloksia harkiten ja varauksella. Hänen mielestään siinä on tutkimuksellisia puutteita erityisesti yleisarvosanaan liittyen.
"Kokonaisvaikutelmassa pelataan mielikuvilla, tuntumapohjalla. Imagon käsitteellä ratsastetaan vähän hankalalla tavalla tämän tyyppisen asian kanssa", Äikäs sanoo. Hän pitää sinänsä hyvänä Taloustutkimuksen vuosittaista kyselysarjaa, mutta arvottaa sen selvitykseksi eikä tutkimukseksi.
Imagokilpailussa Kemi ei kuitenkaan menesty ja se mietityttää myös Äikästä. Punainen kapinakaupunki ei näytä vuosikymmenienkään jälkeen päässeen myyttisistä vaatteistaan ja raskaan teollisuuden hajumaisemastaan. Kemin isot myllyt antavat edelleen ainakin mielikuvissa oman lisäsäväyksensä Perämerentietä kaupungin ohi Lappiin lomailemaan pyyhältäville etelän turisteille.
"Ohitustien maisema, onhan se surkea. Mutta moni muu kaupunki on tässä mielessä yhtä onneton. Tämän tapaisiin asioihin ihmiset kuitenkin viime kädessä perustavat mielikuvansa", Äikäs huomauttaa.
Hänen mielestään Kemin iso imagollinen ongelma on siinä, että matkailun hyvät jutut - Sampo, lumilinna, jalokivigalleria - eivät ole kantaneet viestiä eteenpäin.
"Lumilinna on edelleen kummajainen, jalokivigalleria ja Sampo yhtä lailla irrallisia. Hyviä asioita väärässä paikassa. Ne eivät istu Kemin eetokseen, Kemi-genreen."
Kielteinen kajahtaa
herkästi mediassa
Haljua sävyä Kemistä pönkittää myös uutisointi. Porvarillisessa maassa punainen kaupunki on erityissyynissä. "Voi olla, että Kemin ongelmat ovat hyökänneet paljon helpommin otsikoihin; katsotaan suurennuslasilla, miten punaiset ovat taas talouttansa hoitaneet", Äikäs miettii.
Seppo Lankinen puolestaan ei edes epäile asiaa: "Kun meillä on jotain kielteistä, niin se kajahtaa tiedotusvälineissä tosi komeasti".
Demaritaustainen markkinointisihteeri on varma, että ykkösvastuusta vasemmistoliiton syrjäyttänyt koalitio murtaa tämän muurin. "Kun tilanne tasoittuu Kemistä tulee kaupunki kaupunkien joukkoon."
Muualta Kemiin muuttanut Lankinen on ollut kaupungissa piipahtamassa viimeiset 30 vuotta. Hän tietää, minkälaiset ennakkoluulot ei-kemiläisissä asuvat. "En koskaan voinut kuvitella olevani Kemissä töissä. Mutta tämähän on hieno kaupunki kaikilla mittareilla mitattuna. Tätä vaan eivät ulkopuoliset tiedä, siinä minulla onkin töitä."
Lankisen mukaan ennen kysyttiin, haiseeko Kemissä ja paljonko siellä on velkaa. Nyt kysytään, joko lumilinna on rakennettu ja rakennetaanko se. "Kysymys on kääntynyt jo positiiviseksi. Toki vie aikaa ennen kuin se on enemmän pinnalla kuin Kemin kapina." Taloustutkimuksenkin kysely näyttää nousua, joskin hyvin loivaa.
Topiantti Äikäs neuvoo Kemiä tutkituttamaan imagolliset taustat huolellisesti kartoittamalla ulkoiset mielikuvat ja arvioimalla sisäisen tilanteen. Tällainen tutkimus loisi pohjaa todelliselle pitkäjänteiselle kehittämis- ja imagotyölle. Kaupungilla onkin vireillä viestintästrategia, jolla avataan tietä kokonaisvaltaiseen viestintään.
Lankinen harmittelee hukattuja tilaisuuksia. Kaupungissa on meneillään jo kymmenes lumilinnasesonki, mutta sisäinen riitely matkailuvaltin ympärillä ei ota laantuakseen. Päinvastoin: vastustajien rivit ovat vahvistuneet.
"Kemi ei kaupunkina ole hyödyntänyt lumilinnaimagoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Poliitikkojen ja kaupunkilaisten ristiriitaisen suhtautumisen vuoksi ei ole päästy aitoon riemuun. Meidän pitäisi mennä ja nauttia niistä pisteistä joita saamme, sillä se heijastuu laajemminkin", Lankinen kiteyttää.