Kööpenhamina Imaami Abu Labanilla on pitänyt kiirettä viime aikoina. Viikon aikana hän laskee antaneensa lähemmäs puolensataa haastattelua, enimmäkseen ulkomaisille toimittajille.
Monien tanskalaisten mielestä juuri hän on Muhammed-kuvista syntyneen kriisin sylttytehdas, sillä hänen johtamansa delegaatio vei tietoa pilakuvista Lähi-itään.
Abu Laban istuu kaikesta kuohunnasta huolimatta rauhallisena Kööpenhaminan islamilaisten kokoontumispaikassa Nörrebron kaupunginosassa. Abu Laban sanoo, että hänellä on rauha sydämessään ja hyvä omatunto. Varsin vähän hänen korviinsa on kantautunut vaatimuksia lähteä maasta.
"Halusimme toki globalisoida asian, mutta älyllisessä mielessä, ei niin että syntyy väkivaltaa kaduille", palavasilmäinen uskonoppinut selvittää.
Hänen mielestään syyllinen jupakkaan on Jyllands-Postenin päätoimittaja Carsten Juste, joka julkaisi kuvat varoituksista huolimatta, eikä suostunut käsittelemään asiaa kuvien julkaisemisen jälkeen asianmukaisella tavalla.
"Ehkä hän ei halunnut tarkoituksellisesti meitä loukata, mutta sävy, jolla hän asiat esitti, oli hyvin epäkohtelias", Abu Laban sanoo. Hänen mukaansa kuvat olisi saatettu hyvinkin unohtaa, jos päätoimittaja Juste olisi suhtautunut oikealla tavalla muslimien loukkaantumiseen.
Abu Labanin mielestä missä maassa tahansa olisi käynyt samalla tavalla. "Typeryys täällä, boikotti siellä", hän tiivistää.
Mielenosoitukset eivät
välttämättä pahasta
Imaami Abu Labania on Tanskassa syytetty siitä, että hän puhuu yhdellä tavalla Tanskassa ja toisella tavalla arabiaksi Lähi-idässä. Liukaskielisesta, hyvää englantia puhuvasta imaamista saa toden totta jo lyhyen haastattelun aikana hyvin ristiriitaisen vaikutelman.
Ensin hän harmittelee väkivaltaa, mutta kohta hän kysyy mitä pahaa mielenosoituksissa on. "Vastaavanlaisia, sotaa vastustavia mielenilmauksia oli paljonkin ennen Irakin sotaa", Abu Laban huomauttaa.
Abu Laban pesee kätensä protestien leviämisestä koko islamilaiseen maailmaan. "Se ei tapahtunut meidän ansiostamme, vaan koska te toimittajat kerroitte asiasta tiedotusvälineissänne. Meidän tarkoituksemme oli vain herättää keskustelu siitä, miten naitetaan yhteen kaksi demokraattista arvoa, mielipiteen vapaus ja uskonnon vapaus", imaami sanoo.
Uskovaisista
saa vitsailla
Uskonnosta ja uskovaisista ihmisistä saa imaami Abu Labanin mukaan laskea leikkiä, mutta Jumalasta, Muhammedista tai Jeesuksesta ei. Hän vakuuttaa kestävänsä pilakuvan, jossa hänet on kuvattu kauniin naisen viereen.
Abu Laban haluaa suhteuttaa islamilaisten tunteman suuttumuksen kysymällä, miksi kaikki tanskalaiset ovat pöyristyneitä, kun Tanskan lippuja on poltettu Lähi-idässä.
"Tanskalaisista on ehkä hauska nähdä pilakuvia Muhammedista. Hitleristä, Elisabeth Taylorista tai Madonnasta voi tehdä piirroksia, koska tiedetään, millaisia he ovat. Mutta kun sitten joku, joka ei usko Jumalaan ja profeettaan, tekee piirroksia Muhammedista, on se minulle täysin absurdia", Abu Laban vertaa.
Iranin presidentilläkin
on sananvapaus
Imaami Abu Labanin ympärillä pyörii nuoria avustajia, jotka kantavat hänelle kahvia. Viereisen rakennuksen moskeijassa hänellä oli viime perjantairukouksen aikaan täpötäysi huone kuulijoita, noin 600 ihmistä. Hän ei ole ainoa saarnamies Tanskan noin 180 000 muslimille, mutta hän on ylivoimaisesti tunnetuin.
Tanskan lehdistössä häntä kuvataan "radikaaliksi". Kööpenhaminan islamilaisen yhteisön aktiivien mukaan todellisia islamilaisia kiihkoilijoita on Kööpenhaminan moskeijassa näkynyt viimeksi 1990-luvun puolivälissä.
Imaami Abu Labanilla kohoaa ääni vain kerran tässä kuvatun haastattelun aikana - kun hän ryhtyy puolustamaan Iranin presidenttiä Mahmud Ahmadinajedia.
"Jos 1400 vuotta sitten syntynyt Muhammed ei ole pyhä, niin miksi sitten 50 vuotta sitten tapahtunut holokausti on pyhä? Vaikka se olisi kuinka todistettu tieteellisesti, kai se silti on avoin keskustelulle. Eikö Iranin presidentilläkin ole sananvapaus? Juuri siitähän tässä kiistassa on kaiken aikaa ollut kysymys", imaami Abu Laban puhkeaa voittajan leveään hymyyn.