Yläilmoista katsottuna kiitorata näyttää tyypilliseltä Afrikan syrjäseutujen puskakentältä.
Ruohoon raivatun kapean reunoilta ponnahtaa heti pystyyn tiheä piikikäs pensassavanni.
Tonjin kenttä etelä-Sudanin vapautusarmeijan SPLA:n valtaamilla alueilla vaikuttaa kuivalta. Lentäjä Roy Rissanen tutkii silti tarkasti ominaisuuksia sekä silmillään että kortista ennen kuin alkaa laskeutua.
"Kenttä voi ilmasta katsoen näyttää laskeutumiskelpoiselta, vaikkei välttämättä ole", hän muistuttaa.
Viime sadekaudella Rissasen Cessna Caravan upposi kerran syvälle sudanilaiseen mutaan. Kuivalta näyttäneen ohuen pinnan alta alkoi liejukerros.
"Kannoin kaikki tavarat kyydistä pois ja laitoin jokaisen kentällä olijan työntämään. Kone vain upposi syvemmälle. Laitoin moottorin tehot täysille, ja komensin kaverit työntämään siipien päistä. Käänsin koneen saman tien ympäri kun se liikkui, ja ilmaan päästiin. Tavarat tosin jäivät", hän virnistää.
Etelä-Sudanissa
sotaa jo 20 vuotta
Sota- ja katastrofiseuduilla avustuslentoja työkseen tekevä Rissanen pitää osaltaan yllä ilmasiltaa, jolla yli 20 vuotta sisällissodasta kärsineen etelä-Sudanin asukkaat saavat hätäapua.
Lähetyslentäjä Rissanen on MAF:n eli Mission Aviation Fellowshipin kokeneimpia lentäjiä. Englannissa päämajaansa pitävä MAF lentää kohteisiin, joissa liikkuminen on hankalaa joko maaston, sodan, ilmaston tai ryöstelyn takia. Lähetysjärjestöjen ja yksityisten tuen turvin toimivalla yhtiöllä on noin 200 konetta 30 maassa lentämässä hätäapua sota-alueille ja nälkäseuduille.
"Tarjoamme yhteyksiä sellaisten paikkojen välillä, jonne suuret lentoyhtiöt eivät halua lentää, mutta jonne on selvä tarve olemassa", Roy tiivistää.
Rissaselle kertyi viime vuonna 800 lentotuntia Itä- ja Keski-Afrikan rauhattomimmilla seuduilla. Hänen toimintaansa rahoittaa Suomen Lähetysseura.
Rissanen on poiminut meidät etelä-Sudanin vapautusarmeijan SPLA:n alueelta Yirolista, samanlaiselta puskakentältä kuin Tonj. Edessä on vielä kaksi pysähdystä Sudanin puolella ennen paluuta lähtöpaikalle, Kenian puolella rajaa sijaitsevalle Lokichoggion lentokentälle.
Keskellä turkana-paimentolaisten asuttamaa pensasaavikkoa sijaitseva karu ja kuuma Lokichoggio on keskus, josta YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen ilmasilta etelä-Sudaniin kaartuu.
Sillassa on aukkoja. Yksin edellisviikolla Sudanin-lennoilla on tuhoutunut kaksi avustuskonetta, viime vuonna yhteensä 14. Lentoturvallisuus on heikkoa, koska Sudanin kaltainen kestokriisi ei jaksa innostaa auttajia.
Pudonneet koneet ovat yleensä pienten ja vähävaraisten avustusjärjestöjen käytössä.
Kun ikäloppujen koneiden polttoaineessa ja huollossa vielä pihtaillaan, ovat laskut ja lentoonlähdöt lyhyillä kentillä varsinkin sadeaikaan kriittisiä.
MAF sen sijaan on välttynyt takaiskuilta Sudanissa. Yhtiön turvallisuusstandardit ovat erittäin korkeat.
Tämä lentoyhtiö on yli 50 toimintavuotensa aikana menettänyt eri puolilla maailmaa yhteensä vain kaksi konetta onnettomuuksissa.
Olemme ns. "lainsuojattomalla lennolla". Toisin kuin YK-järjestöt, MAF ei saa etelä-Sudanin lennoilleen lupaa Sudanin hallitukselta. Ne lennetään yhteisymmärryksessä SPLA:n kanssa suoraan vapautusarmeijan alueille.
Tämä on jo vuosien ajan ollut lähes ainoa tapa päästä monille etelä-Sudanin syrjäisille ja hätää kärsiville sota-alueille sekä sieltä pois. Sudanin hallitus on yrittänyt estää kansainvälisiä avustusjärjestöjä toimimasta maan tasalle tuhoamassaan, nälästä ja sairauksista kärsivässä etelä-Sudanissa. Samaan tapaan se jarruttaa niiden pääsyä Darfuriin.
Täällä lentoyhtiöt
eivät kilpaile
MAF:n lentoja käyttävät kansainväliset lähetys- ja avustusjärjestöt sekä paikalliset kirkot. Potilaiden evakuoinnin lisäksi lennot ovat lääke- ja sidetarpeiden viemistä syrjäkylille, avustuskuormien kuljetuksia sekä lääkärien ja sairaanhoitajien kuljetuksia rokotus-, hammashoito- ja leikkauskeikoille.
Rissasen matkustajina on väkeä, joista lentoyhtiöt eivät yleensä kilpaile: taisteluissa haavoittuneita ja kulku- ja puutostautien tartuttamia.
Hän tietää, millaista on siivota iltamyöhällä matkustamoa verestä, likaisista tulehdussiteistä ja oksennuksesta.
Täällä sairaalat ovat aina kaukana kaikesta.
"Puskassa saattaa olla kaveri, joka osaa sitoa ja lääkitä, mutta jolla ei ole radiota yhteydenpitoon eikä osaavaa henkilökuntaa. Vien hänelle tarvikkeita".
Äskettäin kaukaa ylä-Niililtä kannettiin koneeseen 15-vuotias raskaana oleva tyttö, jolla oli ollut synnytysvaikeuksia jo kaksi päivää.
"Hän istui tyynesti koneen perällä koko päivän kun piti ensin pysähtyä monessa muussa paikassa ja tankata konetta. Lopulta hän pääsi Kenian puolelle Punaisen Ristin sairaalaan. Lapsi luultavasti oli jo kuollut - ja lapsihan itse synnyttäjäkin oli", Roy Rissanen kertaa.
Sudanin sisällissodassa on kuollut vuoden 1983 jälkeen kaksi miljoonaa ihmistä. Puoli miljoonaa asukasta on paennut naapurimaihin, neljä miljoonaa harhailee evakkoina kotimaassaan.
Kahakointi jatkuu aselevosta huolimatta
Virallisesti hallituksen ja SPLA:n välillä vallitsee nyt aselepo. Käytännössä kahakointi jatkuu monin paikoin.
Sairaudet ja aliravitsemuksen aiheuttamat puutostaudit piinaavat, ennenkin terveyspalvelut ovat romahtaneet.
Polvilleen romahtaneita peruspalveluita yritetään nostaa pystyyn hankkeilla, joita tätä nykyä tukevat lähinnä kansalaisjärjestöt, mm Suomen Kirkon Ulkomaanapu.
Vastikään alkaneen sadekauden myötä moni viidakkokentistä kuitenkin lamautuu taas kuukausiksi. Silloin katkeaa myös huolto.
Yirolin, Tonjin ja Rumbekin jälkeen Rissanen kääntää kohti Keniaa. Lennämme kohti Lokichoggiota läheistä Ugandan rajaa varoen.
Äärimmäisen väkivaltainen Herran Vastarinta-armeija LRA on vuosien ajan terrorisoinut Pohjois-Ugandan ja etelä-Sudanin rajaseutuja.
"Meillä on runsaasti lentoja alueella. Joudumme välttämään matalalla lentämistä, sillä LRA ampuu kaikkea lentävää. Tiedot kertovat, että he ovat saaneet olalta laukaistavia Sam-ilmatorjuntaohjuksia.".