Koskelan seurakuntakodissa pidettävässä iltapäiväryhmässä häärii 26 lasta. Ohjaaja Tiina-Kaisa Tirin mukaan ryhmään mahtuisi vielä kaksi lisää - harvinaista kyllä.
Iltapäivätoimintaan ovat tyytyväisiä niin lapset, ohjaajat kuin vanhemmat. Isä Juha Markkula ja toimintaan koulupäivän jälkeen osallistuva tokaluokkalainen Aada Markkula eivät keksi mitään, mikä puuttuisi.
"Aada on ollut niin tyytyväinen iltapäiväryhmään, ettei meillä ole ollut syytä miettiä muutoksia", Juha Markkula kertoo.
Myös Koskelan päiväkodin iltapäiväkerhot saavat kiitosta monipuolisuudesta. Riitta ja Emmi Kaukosen mielestä ryhmässä milteipä parasta antia on viikottainen lelupäivä.
Äiti Riitta Kaukonen arvostaa ryhmässä sen aktiivisuutta ja Emmin pitkäaikaisten ystävien tuomaa tuttuutta ja turvallisuutta.
"Myös läksyt tulevat tehdyksi ohjaajan tuella, ja illat jäävät vapaiksi", Riitta Kaukonen kiittelee.
Kaukosten iltapäiväryhmän valintaan vaikuttivat ensisijaisesti tuttavien suositukset. Riitta Kaukonen pitää iltapäiväkerhon valintaa yhtä tärkeänä kuin päiväkodin valintaa.
"Ekaluokalle meno on suuri elämänmuutos, jossa lapsi tarvitsee tukea. Silloin ei ole ihan sama millaiseen iltapäiväryhmään pääsee", kertoo huonoja kokemuksia toisesta kerhosta saaneet Kaukoset.
Ryhmiä voitaisiinkin Riitta Kaukosen mukaan tasapäistää laadulliselta tasoltaan.
"Toivottavasti Koskelassa jaksetaan ylläpitää tätä fiilinkiä", toivoo ryhmän monipuolista toimintaa vuolaasti kehuva Riitta Kaukonen.
Ongelmana toiminnan järjestelyissä Kaukonen pitää sitä, ettei aamupäivätoiminnassa huomioida tarpeeksi alueiden asukasmäärää ja ikärakennetta.
"Koskelan alueella ei saatu aamupäiväryhmää kasaan", hän harmittelee.
"Onneksi Emmillä on mahdollisuus mennä tarvittaessa aamuisin isovanhempien luokse".
Kaikilla ei Emmin kaltaista mahdollisuutta kuitenkaan ole, vaan he joutuvat lähtemään koulutaipaleelle omin avuin. Aamupäivätoiminnan toteuttamiseksi hakijoita täytyy olla vähintään kymmenen. Tänä vuonna aamupäivätoiminta on toteutunut Oulun alueella 13 paikassa ja siihen osallistuu yhteensä 140 lasta.
Riitta Kaukonen ja Koskelan päiväkodin iltapäivätoiminnan ohjaaja Tapani Pikkarainen ehdottavat, että iltapäivätoimintaa voisi laajentaa koskemaan myös niitä kolmasluokkalaisia, jotka paikan tarvitsevat ja haluavat.
Kaukosen mukaan ainakaan ketään toiminnan piiriin jo kuuluvaa ei saisi jättää jonoon odottamaan iltapäiväryhmäpaikkaa.
"Kaikki, jotka paikkaa hakevat, sitä tarvitsevat", sanoo yhden lapsen äiti topakasti.
Vielä kolme vuotta sitten Ouulussa suhtauduttiin vältellen ajatukseen iltapäivätoiminnan laajentamisesta koskemaan tokaluokkalaisia. Erityisesti pelättiin, että kerhotoiminnasta tulisi ajan mittaan kunnille velvoite. Vuoden 2004 alusta kuntien on pitänyt järjestää iltapäivätoimintaa 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille, mikäli kunnat ottavat vastaan valtion avustusta toiminnan järjestämiseen.
Iltapäiväkerhotoiminta ei ole vielä muuttunut kunnille pakolliseksi, ja siksi kunnilla on mahdollisuus rajoittaa toimintapaikkojen määrää. Tämä on ongelma niille perheille, joiden lapsi ei onnistu saamaan paikkaa iltapäiväryhmästä. Nuori koululainen voi joutua viettämään yksin koulun jälkeiset tunnit ennen vanhempien kotiin tuloa.
"Tällä hetkellä iltapäivätoimintaan jonottaa noin kymmenen lasta", kertoo Nuorisoasiainkeskuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan päällikkö Eija Salo.
Hänen mielestään tarpeeseen on voitu kuitenkin vastata tänä vuonna hyvin, koska paikkoja ryhmissä on tällä kaudella enemmän kuin aiemmin.
Nuorisoasiainkeskuksen koordinoimaa iltapäivätoimintaa järjestetään tänä lukuvuonna yhteensä 47 paikassa eri puolilla Oulua. Iltapäiväryhmiin osallistuu noin 1 200 oppilasta.
Eija Salon mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve vaihtelee alueittain, ja tämä on pystytty ottamaan toimintaa suunniteltaessa vuosittain joustavasti huomioon.
"Tulevaisuudessa uudet asuinalueet, kuten Ritaharjun alue, otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Lisäksi huomiota kiinnitetään toiminnan laadun kehittämiseen, koulujen kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseen sekä tiedotuksen tehostamiseen", Salo kertoo.