Ilse Grön­dahl-Ahlq­vist ra­kas­tui kiviin Raahen Ruot­ta­lon ra­pa­ki­vi­kal­lioil­la: "Joskus tuntuu, että olen syn­ty­nyt väärään maahan ja väärään ai­ka­kau­teen"

Gemmologi Ilse Gröndahl-Ahlqvist tekee töitä maailmalla antiikkikorujen ja jalokivien kanssa.

Ilse Gröndahl-Ahlqvist tutkii luupilla sormuksen kiveä. Kauniit jalokivet ja myös luonnonkivet saavat hänet innostumaan aina uudestaan.
Ilse Gröndahl-Ahlqvist tutkii luupilla sormuksen kiveä. Kauniit jalokivet ja myös luonnonkivet saavat hänet innostumaan aina uudestaan.
Kuva: Julia Ahlqvist

Kun Ilse Gröndahl-Ahlqvist oli pikkutyttö, hän kulki Raahen rantoja.

– Muistan, kuinka kuljin 5-vuotiaana Ruottalon rapakivikallioilla ja aurinko paistoi kiviin. Silloin se rakkaus kiviin syntyi, hän kertoo.

Raahen lukion ja Limingan taidekoulun jälkeen hän kouluttautui kultasepäksi Lahdessa ja erikoistui sitten jalokiviin Englannissa ja USA:ssa. Hänellä on ainoana Pohjoismaissa korkein kansainvälinen jalokivikorujen arviointitutkinto ja Registered Master Valuer -diplomi (RMV). Se on harvinainen Euroopassakin.

Gröndahl-Ahlqvist toimii itsenäisenä yrittäjänä ja freelancer-jalokiviasiantuntijana ja kulkee työnsä vuoksi paljon myös ulkomailla.

– Meillähän Suomessa ei sellaista jalokiviperinnettä ole, kuin esimerkiksi vanhoissa kuningaskunnissa, hän huomauttaa.

– Joskus kyllä tuntuu, että olen syntynyt väärään maahan ja väärään aikakauteen. Tämä on marginaaliala ja Euroopan laidalta toimiminen on joskus hankalaakin, tuumaa antiikkikoruista hullaantuva asiantuntija.

Gröndahl-Ahlqvist korostaa, ettei hänen työhönsä liity glamouria, vaikka onkin perehtynyt erikoiseen alaan ja saa olla tekemisissä kellojen, harvinaisten hopeaesineiden, antiikkikorujen ja jalokivien kanssa.

Hän tekee arvioita kaikenlaisista koruista, muun muassa vanhoista kansallispukukoruista ja muista vastaavista, sekä kelloista.

Työuraan mahtuu myös 10 vuotta Aleksander Tillanderilla, joista noin puolet toimitusjohtajana. Työ miehisellä alalla on ollut antoisaa, eikä hän koskaan ole törmännyt asiattomaan kohteluun tai epätasa-arvoon sukupuolensa takia.

– Minusta ei koskaan tunnu siltä, että tekisi töitä, hän naurahtaa.

Todella arvokkaat korut liikkuvat Gröndahl-Ahlqvistin mukaan Suomessa vähän, ja usein ne ovat piilossa tallelokeroissa. ”Ihmisten ilmoille” ja arvioitavaksi ne tulevat harvoin, esimerkiksi perinnönjakojen yhteydessä. Arviointeja pyydetään myös vakuutusarvon selvittämiseksi.

Suomalainen kultasepän tietotaito on pitkälti Pietarista vallankumouksen jälkeen Suomeen muuttaneiden koruseppien ansiota. Gröndahl-Ahlqvist muistuttaa, että Pietarissa työskenteli lukuisia suomalaisiakin kulta- ja koruseppiä.

Hän harmittelee sitä, että suomalainen korusuunnittelu on nykyisin enemmän massatuotantoa kuin yksilöllisiä koruja. Silti asiantuntemusta korusuunnitteluun löytyy ja ihania koruja suunnitellaan koko ajan.

– On myös pieniä yrityksiä, joilla on mielettömän taidokkaita töitä, Gröndahl-Ahlqvist muistuttaa.

– Korun ei tarvitse olla mahdottoman kallis ollakseen kaunis. Korun kauneuteen vaikuttaa aina design ja myös se, miten ihminen koruaan kantaa.

Suomalainen nainen kiinnittää timanttiin huomioon ensi kerran yleensä silloin, kun vihkisormus tulee ajankohtaiseksi. Suomalaiset rakastavat myös helmikoruja.

– Helminauha on yleinen huomenlahja.

Lempikiveä gemmologilla ei ole, vaan aina se, joka on käsillä, tuntuu kaikkein kauniimmalta. Gröndahl-Ahlqvist arvostaa myös suomalaisia jalokiviä, kuten ametisteja, spektroliitteja ja Luumäen berylliä.

– Timantit ovat kuitenkin aina timantteja.

Suomessakin esiintyy timantteja, mutta ne ovat niin pieniä, että niitä käytetään lähinnä teollisuudessa.

Synnyinkaupungissaan muusikko Pepe Ahlqvistin vaimo ja kolmen lapsen äiti käy säännöllisesti.

– Raahe on aina sydämeni paikka.

Juttua muokattu kello 9.32: Korjattu otsikosta paikkakunnan nimi oikein. 

Ilse Gröndahl-Ahlqvist

Syntynyt 1963 Raahessa.

Asuu rivitalossa Tuusulassa miehensä muusikko Pepe Ahlqvistin ja nuorimman lapsensa kanssa. Kaksi vanhempaa lasta ovat muuttaneet jo omilleen.

Opiskellut kultasepäksi Suomessa ja jalokiviasiantuntijaksi Englannissa ja Amerikassa.

Harrastaa kaikenlaisia käsitöitä, kuten kutomista, virkkaamista ja näpräämistä, lukemista, sukututkimusta ja laulamista kansanmusiikkikuoro Hytkyissä ja opettelee soittamaan 10-kielistä kannelta.

Työskentelee jalokiviasiantuntijana. Arvioi ja myy antiikkikoruja sekä hopeaesineitä.

Rakastaa edelleen Raahea ja sen rantoja.