Helsinki Ministeri Jaakko Iloniemi suosittelee Suomen liittymistä Natoon. "Tällaiset ratkaisut pitää tehdä silloin, kun ne eivät rasita suhteita tai rasittavat niitä mahdollisimman vähän. Ratkaisu täytyy myös tehdä silloin kun sitä ei tarvita. Se on tietysti paradoksi", hän tunnustaa. Kriisin puhjettua Suomea ei Iloniemen mukaan enää huolittaisi Natoon.
"Nyt kun olemme sellaisessa tilanteessa, että Venäjä on nuristen hyväksynyt kolmen entisen neuvostotasavallan Nato-jäsenyyden, minun on vaikea kuvitella, että Suomen ja Venäjän suhteet tästä jollain olennaisella tavalla tai millään tavalla kärsisivät."
Hän toteaa, että Venäjä ei ole erityisen stabiili maa. "On muistettava, että 1990-luvulla Venäjällä yritettiin kahdesti vallankaappausta."
Iloniemi muistuttaa, että Venäjä ei näe Natoa itseään kohdistettuna uhkana, koska se on syvässä sopimussuhteessa Naton kanssa. Hän arvioi, että Naton laajentuminen on lisännyt vakautta Venäjän länsirajalla, kun Natoon liittyvät maat tuntevat asemansa turvallisemmaksi. "Vakaat demokraattiset olot Venäjällä ovat myös EU:n ja Naton."
Iloniemen mielestä on huonoa politiikkaa, jos vaaleissa mennään Nato-jäsenyyden osalta sammutetuin lyhdyin ja sitten vaalien jälkeen liitytään. Hän toivoisi, että asiasta keskusteltaisiin avoimemmin vaalien alla.
Hän arvioi, että monet kansalaiset ovat aivan tietämättömiä siitä kuinka pitkälle Suomi on yhteistoiminnassa Naton kanssa. "Sotilaallisessa mielessä kynnys liittoutumisessa on hyvin matala. Kynnys on lähinnä poliittisessa psykologiassa, jossa se näyttää olevan varsin korkea."