Edellinen vakava ilmavoimien onnettomuus sattui huhtikuussa 1998 Tuusniemellä. Brittiläisvalmisteinen Hawk-suihkuharjoituskone syöksyi maahan taisteluharjoituksessa. Tutkijalautakunnan mukaan konetta ohjannut kokenut yliluutnantti laukaisi heittoistuimensa sekunnin liian myöhään ja menehtyi onnettomuudessa. Turman syynä oli inhimillinen virhe.
Heinäkuussa 1998 harjoituslennolla olleen Hawkin moottori sammui ilmassa. Koneen lentäjä ja lennolla mukana ollut teknikko pelastautuivat heittoistuimella, mutta kone tuhoutui täysin maahansyöksyssä.
Hawk-onnettomuuksissa on kuollut yhteensä kolme henkilöä. Viisi konetta on tuhoutunut ja seitsemän henkilöä on pelastautunut hyppäämällä.
Maaliskuussa 1996 ilmavoimien pieni potkurikäyttöinen Piper Arrow -yhteyskone törmäsi järven yli kulkevaan puhelinlinjaan Asikkalassa. Koneessa ohjaajana ja matkustajana olleet majuri ja teknikkokapteeni menehtyivät.
Tutkijalautakunnan mukaan kone lensi huomattavasti sääntömääräistä lentokorkeutta matalammalla.
Varsinaiselle hävittäjäkalustolle sattui edellinen turma marraskuussa 1995 Tikkakoskella.
Draken-hävittäjä oli laskeutumassa huonon sään mittarilentoharjoituksesta, kun se putosi maahan noin viisi kilometriä ennen kiitorataa. Konetta ohjannut yliluutnantti menehtyi.
Tutkijalautakunnan mukaan turman syynä olivat huonot sääolot ja ohjaajan vähäinen lentokokemus.
Tätä ennen ruotsalaisvalmisteisille Drakeneille ei ollut sattunut vakavia onnettomuuksia. Draken-kalusto poistuu käytöstä vuonna 2000. Neuvostovalmisteisia MiG 21 Bis -hävittäjiä on sen sijaan tuhoutunut kaikkiaan kuusi kappaletta. Kahdessa tapauksessa koneen ohjaaja menehtyi, neljä piloteista pelastautui heittoistuimella.
Suomessa käytössä oleville Hornet-hävittäjille ei ole ennen Lappajärven onnettomuutta sattunut vakavia turmia.
Ensimmäinen MiG-sarjasta putosi kesäkuussa 1982 Kiuruvedellä taisteluharjoituksessa ohjaajan menettäessä koneen hallinnan ja syöksyessä suohon. Ohjaaja menehtyi.
Huhtikuussa 1984 puolestaan MiGin moottori sammui Anttolassa ja ohjaaja laukaisi heittoistuimen, hyppäsi ja selvisi hengissä.
Juankoskella syyskuussa 1986 tapahtuneessa MiG-turmassa koneen moottori pysähtyi, ohjaaja hyppäsi ja loukkaantui lievästi.
Marraskuussa 1991 puolestaan MiGin nokkateline ei auennut Rissalassa lähellä Kuopiota. Ohjaaja hyppäsi koneesta heittoistuimen avulla. Hävittäjä lensi yli 100 kilometriä yksinään ennen putoamistaan maahan Sotkamossa. Lentäjä ei loukkaantunut.
Seuraava suomalainen MiG-onnettomuus tapahtui Tammisaaressa vuoden 1992 marraskuussa, kun matalasuunnistuslennolla ollut ohjaaja menetti lentotilan tajun ja törmäsi maahan. Ohjaaja kuoli.
Maaliskuussa 1995 MiG-hävittäjä syöksyi maahan Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Konetta ohjannut vänrikki selvisi maahansyöksystä hengissä pelastautumalla heittoistuimella. Turman syynä oli siivekkeen katkeaminen koneen korkeapaineturbiinissa.
Mig-kalusto poistui käytöstä maaliskuussa 1998. Tuhoisin ilmavoimien lento-onnettomuus tapahtui lokakuussa 1978. Ilmavoimien DC-3 -kuljetuskone syöksyi kohta lentoonlähdön jälkeen järveen Rissalan lentokentän lähellä Kuopiossa.
Onnettomuudessa kuoli 12 matkustajaa ja kolme miehistön jäsentä. Syynä onnettomuuteen oli toisen moottorin pysähtyminen kohta lentoonlähdön jälkeen.
Ilmavoimien lentoturmissa on kuollut kaikkiaan 658 ihmistä, joista 112 sotien jälkeen.