Ilmatieteen laitos on aloittanut palvelun, jossa ennustetaan lumivyöryjen todennäköisyyttä Suomen tunturialueilla. Päivittäin annettavan ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta tai soittamalla maksulliseen palvelevan meteorologin numeroon.
Ennuste tehdään kuudelle tunturialueelle: Rukalle, Pyhä-Luostolle, Saariselälle, Ylläs-Leville, Ounas-Pallastuntureille ja Kilpisjärvelle.
Lumivyöryjen todennäköisyyttä arvioidaan kansainvälisen viisiportaisen luokituksen avulla. Luokassa yksi todennäköisyys on pienin ja luokassa viisi korkein.
Ilmatieteen laitos on kerännyt kolmen vuoden ajan havaintoja tunturikeskuksista ja tehnyt koeluontoisia ennustuksia.
Ylimeteorologi Alberto Blanco Sequeiros kertoo, että koekäytössä on ennustettu myös luokkia kolme ja neljä.
"Toistaiseksi viitosluokan ennusteita ei ole tehty, mutta tilastollisesti ne ovat meillä mahdollisia", Blanco Sequeiros sanoo.
Paljas ja jyrkkä rinne
Lumivyöryjä sattuu hoidetuissa laskettelurinteissä erittäin harvoin ja vastaavasti niiden todennäköisyys on suurin luonnonrinteillä. Lumivyöryriski lisääntyy lumikuorman kasvamisen myötä. Vyöryalttiutta vähentävät rinteen kivet, puut sekä muu kasvillisuus. Myös rinteen kaltevuus vaikuttaa vyöryjen syntymiseen.
"Yleensä vyöryt syntyvät kaltevuudeltaan 25-45 asteen rinteissä. Optimaalinen kaltevuus vyöryille on noin 35 astetta", Blanco Sequeiros kertoo.
Hyppyrimäen alastulorinteet ovat 30-35 astetta jyrkkiä.
Sääolot vaikuttavat siten, että lämpimät, lunta sulattavat jaksot lisäävät lumivyöryjen mahdollisuutta. Ilmatieteen laitos kerää ennusteiden piiriin kuuluvilta tunturikeskuksilta tietoa lumen määrästä ja laadusta.
Tiedot saadaan hiihtokeskusten rinnevastaavilta. Niiden lisäksi ennusteiden tekoon käytetään säähavaintoasemilta saatavia tietoja lämpötilasta, tuulesta ja ilmankosteudesta.
Keski-Euroopassa yleistä
Lumivyöryjen todennäköisyyttä on pitkään ennustettu vuoristoisissa Keski-Euroopan maissa. Sveitsissä on Blanco Sequeirosin mukaan erityinen lumivyörytutkimuslaitos vastaamassa varoitusten laatimisesta.
"Myös Ruotsissa annetaan tiedotteita lumivyöryriskin kasvamisesta, mutta siellä ei ole vastaavaa havaintoverkostoa kuin meillä Suomessa."
Blanco Sequeiros korostaa, että Ilmatieteen laitoksen ennustukset ovat alueellisia. Yksittäisille tuntureille, tai tunturin rinteille ei lumivyöryriskejä voi kohdentaa.
"Parhaat tiedot kunkin tunturialueen riskialttiista rinteistä saa hiihtokeskusten rinnevastaavilta", Blanco Sequeiros sanoo.
Lumivyöryennusteiden taustalla onkin hiihtokeskusten kasvava huoli rinteiden ulkopuolella hiihtävien turvallisuudesta. Tuoreimmat kuolemaan johtaneet lumivyöryonnettomuudet ovat sattuneet Suomessa vuonna 2000 Kuusamossa ja vuonna 1998 Utsjoella.