Ilmastoneuvottelujen keskiössä oleva päästökauppa ei vähennä ilmaston lämpenemistä, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta ja se pitäisi lopettaa. Tätä mieltä on brittiläisen Corner House -kansalaisjärjestön tutkija Larry Lohmann.
Päästökaupassa yritykset saavat päästöoikeuksia sovitun kiintiön mukaisesti. Jos yritys vähentää päästöjään, se voi kaupata ylijäävät oikeutensa eteenpäin. Samaten liikaa saastuttavat yritykset voivat kuitata päästöjään ostamalla lisää päästöoikeuksia.
Lohmannin mukaan suurimmat saastuttajat pääsevät päästökaupan ansiosta päästöleikkauksista kuin koira veräjästä.
-- Järjestelmä on johtanut siihen, että leikkauksia tekevät ne yritykset, joille ne ovat muutenkin halvempia ja helpompia. Se ei kannusta isoja, paljon saastuttavia yrityksiä tekemään mitään, koska ne voivat kuitata ylityksensä ostamalla lisää päästöoikeuksia muilta, kertoo Lohmann, joka vieraili alkuviikolla Helsingissä.
Päästöoikeuksilla kikkailu on yrityksille kätevää myös siksi, että oikeuksien hinta on pysynyt halpana.
-- Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista on raskaalle teollisuudelle hyvin kallis ja hidas prosessi. Se pitäisi kuitenkin aloittaa heti, koska uudistukset tulevat sitä kalliimmiksi, mitä enemmän niitä lykätään, Lohmann muistuttaa.
Vielä huonommin toimii Lohmannin mukaan kansainvälinen päästöjen kompensaatiokauppa, jossa maat haalivat lisää päästöoikeuksia esimerkiksi rahoittamalla ympäristöprojekteja kehitysmaissa.
-- Mistä tiedämme, miten päästöihin vaikuttaa esimerkiksi tuulipuiston rakentaminen Intiaan? Projektien tulosten seuranta on rehellisesti sanottuna mahdotonta.
"Yli vuosikymmen haaskattu"
Kioton pöytäkirjasta alkunsa saanut päästökauppa on ollut keskiössä myös neuvotteluissa, joita käydään uudesta Kööpenhaminan ilmastosopimuksesta. Lohmannin mukaan koko päästökauppa-ajattelu joutaisi romukoppaan.
-- Olemme haaskanneet yli 10 vuotta kehittäessämme monimutkaisia ja vaikeatajuisia päästökauppajärjestelmiä, joilla ei ole ollut mitään vaikutusta, hän sanoo.
Lohmannin mukaan päästökaupan ongelmat tunnetaan laajalti, mutta järjestelmä on kasvanut niin valtaviin mittoihin, että sitä on vaikea purkaa.
-- Kyseessä on poliittinen ongelma: hallitukset ovat käyttäneet valtavasti aikaa ja rahaa päästökauppajärjestelmän luomiseen useasti edes ymmärtämättä, mistä siinä on kyse. Päästökaupan ympärille on rakennettu massiivisia instituutioita ja tuhansia työpaikkoja. Samalla päästöoikeuksien kaupasta on tullut maailmanlaajuista bisnestä, hän listaa.
Jos päästökauppa ei toimi, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sitten pitäisi tehdä? Lohmannin mukaan vaihtoehtoisia, toimivia ratkaisuja on rajattomasti. Ne kuitenkin vaativat poliitikoilta ja tavallisilta kansalaisilta täydellistä ajattelutavan muutosta pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
-- Meidän ei pidä yrittää etsiä korviketta fossiilisille polttoaineille, koska mikään ei voi sellaisenaan korvata niitä. Sen sijaan tulee miettiä uudestaan, miten järjestämme muun muassa teollisuuden, liikenteen ja asumisen ilman fossiilisia polttoaineita.
Tulevaisuudessa länsimaiden energiantarpeen on pienennyttävä huomattavasti.
-- Rikkaiden maiden pitäisi ottaa mallia kehittyvistä maista. Esimerkiksi käy maatalous, joka länsimaissa on vahvasti riippuvaista öljystä koneineen, lannoitteineen ja torjunta-aineineen. Kehittyvissä maissa maatalous menestyy ilman öljyä, kuten myös länsimaiden maatalouden täytyy pian oppia tekemään, Lohmann sanoo.